Blogi

Kokoomuksen sotekolmikko: äitien syöksykierre pois työelämästä estettävä

Lauantai 7.5.2016 - Sari Raassina, Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ovat huolissaan taloustalkoissa tehtyjen päätösten kokonaisvaikutuksesta pienten lasten äitien työllisyyteen. Edustajat varoittavat, ettei tahtomatta synnytetä pienten lasten äitien syöksykierrettä kotiin ja syrjäytetä naisia pois työelämästä. Naisten työpanos on erittäin tärkeä Suomen kasvun ja kestävyysvajeen taittamisen kannalta.

Edustajat nostavat erityisesti esille varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kohdistuneet määrärahaleikkaukset. Jo päätetyt leikkaukset tarkoittavat osassa kuntia ryhmäkoon kasvamista ja subjektiivisen päivähoidon rajoittamista.

Erityistä huolta he kantavat eduskunnassa käsittelyssä olevasta varhaiskasvatuksen maksulaista, ja sen seurauksista naisten työssäkäyntiin. Siinä esitetään, että varhaiskasvatuksen maksut nousevat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi.

Edustajat ovat huolissaan äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Tämä koskee erityisesti keskituloisia perheitä, jotka ovat ylimmässä maksuluokassa. Niihin kuuluu myös perheitä, joissa äidit ovat pienipalkkaisia: koska miesten palkat ovat edelleen usein yhä suuremmat kuin naisilla. Näin ylimmän maksuluokan tuloraja saavutetaan silloinkin, kun naisen palkka on keskipalkkaa alhaisempi.

– Jos varhaiskasvatuksen laatuun kohdistuvien riskien ohella  varhaiskasvatusmaksuja korotetaan tuntuvasti, riski äitien kotihoidon tuen käytön pitenemiseen kasvaa. Näin perhe voi olla tilanteessa, jossa äidin työhön meno ei ole taloudellisista syistä mielekästä. Nykyistä maksujärjestelmää on arvosteltu juuri siitä, että se ei kannusta äitejä työntekoon, kun jo melko pienillä tuloilla joutuu maksamaan ylintä perittävää maksua, edustajat sanovat.

Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysasteeseen on kiinnitetty huomiota viimeksi OECD:n tammikuussa julkaisemassa maaraportissa Suomesta. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin.

Kokoomusedustajat näkevät eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatuksen maksukorotuksen olevan ristiriidassa hallituksen tavoitteelle lisätä työllisyyttä. Hallituksen on tarkasteltava esityksiään uudelleen. Hallituksen on varmistettava, että tavoite naisten ja miesten tasavertaisesta työllisyydestä, työelämän tasa-arvosta ja perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuu. Suomen nousuun tarvitaan kaikki voimavarat.  Työelämässä tarvitaan tasapuolisesti naiset ja miehet sekä vanhemmuuden kantamisessa niin isät kuin äidit, edustajat päättävät.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Apteekeille kehittämisloikka osana sote-uudistusta

Keskiviikko 27.4.2016 - Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Sanna Lauslahti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ideoivat apteekkijärjestelmän uudistamista ja kilpailun lisäämistä. Apteekeille on annettava mahdollisuus kehittämisloikkaan osana sosiaali- ja terveysjärjestelmän uudistusta.

 

- Apteekkijärjestelmään on saatava lisää tervettä kilpailua ja sen on uudistuttava siinä missä muukin terveydenhuollon. Yksinkertaisin ja asiakaslähtöisin askel on lisätä apteekkilupien määrää erityisesti kasvukeskuksissa, sanovat kokoomusedustajat.

 

Edustajat näkevät, että suurimpia sivuapteekkeja voidaan itsenäistää esimerkiksi apteekkarinvaihdosten yhteydessä. Tällöin aiemmin yhden apteekkarin hallinnoima yksikkö jakautuisi kahdelle apteekkarille ja niin saataisiin alalle uusia yrittäjiä ja lisää kilpailua.

 

- Lupajärjestelmää ei kannata kokonaan purkaa. Kaupunkialueilla kilpailun lisääntyminen voisi edesauttaa esimerkiksi apteekkien erikoistumista vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeisiin, ideoivat edustajat.

 

Edustajat korostavat, että ammattiapteekkijärjestelmää kannattaa kehittää tukemaan muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Palvelua voidaan kehittää esimerkiksi antamalla apteekeille tietyin ehdoin oikeus antaa influenssarokotteita sekä laajentaa apteekkien terveyspistetoimintaa koko maan kattavaksi. Ammattiapteekki on osin käyttämätön voimavara lääkehoidon kokonaisarvioinnissa ja järkevässä lääkehoidossa.

 

- Apteekit ovat monelle ihmiselle tärkein lähipalvelu. Lääkehuolto toimii Suomessa varsin hyvin. Apteekkialaa uudistettaessa kannattaa pitää kiinni sen hyvistä puolista, mutta kehittämistyötä täytyy määrätietoisesti jatkaa. Väestön tarpeet muuttuvat ja lääkehuollon on osana muuta terveydenhuoltoa vastattava niihin, edustajat päättävät.

 

Lisätietoja:


Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

 

Sari Raassina

Puh. 050 5232 808

 

Sanna Lauslahti

Puh. 050 5122 380

Kommentoi kirjoitusta.

Intersukupuolisille lapsille turvattava kiistaton oikeus omaan seksuaalisuuteen

Tiistai 26.4.2016 klo 18.41 - Sari Raassina

Tänään 26.4. käytiin säätytalolla Lapsiasiavaltuutetun ja Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan pyöreän pöydän keskustelua intersukupuolisten lasten hoitokäytännöistä ja lapsen oikeuksien toteutumisesta Suomessa.

 

Intersukupuoliset ovat henkilöitä, joiden sukupuolta ei voida määrittää fyysisten sukupuoliominaisuuksiensa kautta. Arvioiden mukaan heitä syntyy Suomessa vuosittain kolmesta kahdeksaan henkilöä. Useimmiten intersukupuolisuus havaitaan vastasyntyneillä, mutta se voidaan havaita myöhemminkin, kun tyypilliset murrosiän merkit eivät näy lapsen kehityksessä.

 

Intersukupuolisten henkilöiden oikeuksien toteutumista ja persoonallisuuden kehittymistä on aikaisemmin ohjannut sukupuolten selvä jako miehiin ja naisiin. Vaikka ymmärrys intersukupuolta kohtaan on lisääntynyt, yhteiskuntamme käytännöillä on edelleen arvoja ohjaava vaikutus. Suomen väestörekisterijärjestelmä ei tunne niin sanottua kolmatta sukupuolta - vastasyntynyt määritellään joko tytöksi tai pojaksi. Suomessa tulisi välittömästi arvioida mahdollisuuksia ottaa väestörekisterijärjestelmässämme käyttöön kolmas sukupuoli.

 

Ihmisarvojen toteutumisen ja lapsen itsemääräämisoikeuden vuoksi on ehdotonta, ettei intersukupuolisille lapsille tehdä tarpeettomia sukupuolielimiin kohdistuvia lääketieteellisiä toimenpiteitä. Esimerkiksi Maltalla tällaiset toimenpiteet on kielletty lailla. On äärimmäisen harvinaista, että sukupuolielimiin kohdistuvat kirurgiset toimenpiteet ovat lapsen terveyden kannalta välttämättömiä. Toimenpiteitä voidaan mielestäni perustella vain silloin, kun lapsen henki on välittömästi uhattuna, eikä hänen selviytymistään voida turvata muilla hoitokeinoilla.

 

Lapsella täytyy olla oikeus oppia tuntemaan itsensä. Mahdolliset ulkoiset sukupuolielimiin kohdistuvat toimenpiteet on tehtävä vasta, kun lapsi ymmärtää oman seksuaalisuutensa ja pystyy itse määrittelemään oman sukupuolensa, ja siten päättämään mahdollisista lääketieteellisistä toimenpiteistä.

 

Liian varhain lapsen puolesta tehdyt päätökset hänen sukupuolestaan voivat traumatisoida ihmistä läpielämän. Hoitokäytäntöjä ja arvojamme on muokattava siihen suuntaan, ettei keneltäkään oteta pois oikeutta luonnolliseen seksuaalisuuden ja sukupuolen tunnistamiseen ja rakentumiseen. Tämän toteutumiseksi on tehtävä laajakantoista valistustyötä läpi yhteiskunnan ja tuettava lasten vanhempia jo lapsen syntymästä alkaen. Intersukupuolisten lasten oikeudet on huomioitava terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten piirissä sekä näiden alojen koulutusohjelmissa.

 

Lapsen oikeus omaan seksuaalisuuteensa ja identiteettinsä rakentamiseen on itseisarvo. Se on aina tärkeämpää kuin terveydenhuollon ammattilaisten, lasten vanhempien tai huoltajien edustama arvomaailma.

Kommentoi kirjoitusta.

Käsi kädessä Kuopiossa - kehittyvä joukkoliikenne ja rakentaminen

Torstai 14.4.2016 klo 17.58 - Sari Raassina

”Kuopion mallissa tunnistetaan jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki. Ne toimivat monelta osin limittäin ja autokaupungin toiminnat kattavat koko kaupunkialueen. Jalankulku- ja joukkoliikennekaupunki kaipaavat jatkuvaa uudistusta ja kehittämistä. Kuopion malli on ajattelutapa ja konsepti, joka on tuottanut uuden kaupunkiteorian aineksia. Jo nyt se on hyvä työkalu suunnittelijoille. Joukkoliikenne ja jalankulku on alettu tunnistaa vahvuuksiksi ja uuden ilmastopolitiikan perustyökaluiksi.”

 

Näin lausui kehittämästään kaupunkirakenteen ”Sormimallista” Kuopion pitkäaikainen kaavoituspäällikkö, Leo Kosonen eläkkeelle jäädessään vappuna 2014. Sormimaiseen kaupunkirakenteeseen luotetaan Kuopiossa edelleen. Uudis- ja täydennysrakentaminen suunnitellaan siten, että joukkoliikenne on saavutettavissa ja kannattavaa missä asuinalueella tahansa. Liikenne kulkee selkeitä, suurimpia väyliä pitkin, joiden ympärillä on valtaosa rakennuskannasta sijoittuen pienempien, rauhallisempien ja vehreämpien katujen varsille. Näin kävelymatkat pysäkeille pysyvät kohtuullisena mutta samalla vuorotiheys voidaan pitää asukasmäärät huomioiden varsin tiheänä.

 

Joukkoliikennettä kehitetään sitä mukaa kuin matkustajainformaatio ja saatu palaute sitä edellyttävät, vaikka välillä saakin sellaisen kuvan, etteivät vuorot ole järkeviä alkuunkaan. Suurten muutosten yhteydessä aina joku yksittäinen asia muuttuu toimimattomaksi, vaikka suurelta osin palvelut parantuisivat. Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui kesällä 2014, jolloin joukkoliikenne kilpailutettiin. Yksittäisten vuorojen muutokset ja väliaikaiset toimimattomuudet ovat saaneet usein kohtuuttomat mittasuhteet mediassa. Positiivista Kuopion seudulla on se, että palautteen antaminen on jatkuvasti mahdollista ja sitä uskalletaan antaa.

 

Asuntotuotanto laajenee parhaillaan Hiltulanlahdessa ja tulevaisuudessa Neulaniemessä. Yrityksiä on jo aikaisemmin siirtynyt Pienen Neulamäen alueelle. Kaavoituksen ja rakentamisen myötä myös joukkoliikenteen palvelut siirtyvät kyseisten alueiden asukkaiden ja työntekijöiden käytettäväksi. Tulevana kesänä kaupunkiliikenteen bussilla pääsee jo lähelle Puutossalmentietä ja samalla hinnalla kuin muuallakin kaupunkialueella.

 

Kuopiolaisessa päätöksenteossa joukkoliikenteellä on keskeinen asema. Joukkoliikenteen kehittämiseen on laaja tahto ja siihen on myös päättäjien taholta panostettu. Sitä ei kehitetä umpiossa, vaan yhteistyössä sidosryhmien kuten opiskelijajärjestöjen ja Kuopion hyötypyöräilijöiden kanssa. Toimiva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne on tärkeä vetovoimatekijä.

 

Joukkoliikenne kehittyy yhteistyöllä ja käyttökynnystä madaltamalla. Leo Kososen kahden vuoden takaisiin sanoihin voi huoletta nojata vielä huomennakin ”Kuopio on tehokas luonnonläheinen joukkoliikennekaupunki. Toimiessaan joka tasolla tehokkaasti, Kuopio tuo rakenteellaan hyvinvointia asukkailleen.”

Kommentoi kirjoitusta.

Valinnanvapaus on palauttanut luottamuksen sote-uudistukseen (julkaistu mm. Savon Sanomissa 1.4. ja Karjalaisessa 13.4.)

Keskiviikko 13.4.2016 - Sari Raassina

Olen innostuneena seurannut asiakkaan valinnanvapaudesta käytyä keskustelua. Se on nyt alueväännön jäljiltä palauttanut luottamusta sote-uudistuksen etenemiseen. Professori Mats Brommelsin johtaman työryhmän 15.3. julkaistu asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoitusta käsittelevä väliraportti on poikkeuksellisen ansiokas.

Työryhmä jatkaa työskentelyään vielä toukokuun loppuun.

 

Tässä vaiheessa on toivottavaa tuoda julki juuri niitä näkökulmia ja seikkoja, joita työryhmän tulisi jatkotyössään tarkastella. Aihekokonaisuus on varsin monimutkainen eikä siihen perehtyminen käy aivan hetkessä. Siksi oletan ja toivon, että useat tahot niin asiantuntijat kuin päättäjät, rohkenevat osallistua Suomen mallin rakentamiseen.

 

Pelottelu laajan valinnanvapauden synnyttämällä kaaoksella, ei edistä uudistuksen etenemistä millään tavoin. Nyt on tarve ja tilaisuus juuri sille parlamentaariselle vuoropuhelulle, jonka perään jokainen puolue on vuorollaan oppositiossa huudellut.

 

Valinnanvapaudessa tärkeintä on vahvistaa peruspalveluja sekä turvata yhdenvertainen ja oikea-aikainen hoitoon pääsy. Työryhmän esityksessä palvelun hinta olisi käyttäjälle aina sama riippumatta valitusta palveluntuottajasta. Joille puolestaan maksetaan samansuuruinen korvaus riippumatta siitä, ovatko ne julkisia, yrityksiä tai järjestöjä. Mallissa korostuu näin ollen vain ja ainoastaan laatukilpailu.

 

Valinnanvapauden ja integraation yhteisvaikutuksella hallitus tavoittelee kokonaisuudessaan 3 miljardin säästöjä.

Valtion ohjauksen laajuus määrittää pitkälti myös saavutettavat kustannussäästöt. Valtion on mielestäni vastattava muun muassa yhteisten tietojärjestelmien rakentamisesta ja vaativimman erikoissairaanhoidon vastuunjaosta. Valtiolla on oltava oikeus arvioida sote-alueiden tarpeellista lukumäärää olosuhteiden, kuten väestömäärän muuttuessa.

 

Matkakorvausten rahoitusvastuu ja –käytännöt ovat vielä täysin auki. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa oleellisin osin se, miten kaukaa palvelun voi valita tilanteissa, jossa henkilö on oikeutettu julkiseen matkakorvaukseen. Linjanveto vaikuttaa palveluiden tuottajien sijoittumiseen sekä taloudellisiin riskeihin hakeutua markkinoille ja tätä kautta myös palveluiden saatavuuteen.

 

Osmo Soininvaara tyrmäsi blogissaan väitteet siitä, että valinnanvapaus aiheuttaisi alueellista eriarvoisuutta. ”En tätä argumenttia hyväksy, ennen kuin joku kertoo, miten valinnanvapaus kaupungeissa heikentää palveluja syrjäseuduilla”, totesi entinen peruspalveluministeri. Soininvaara muistuttaa meitä hyvin olennaisesta. Ajatus pätee myös kaikkeen muuhun kehittämiseen. Se että palvelut ovat aiempaa monipuolisemmin saatavilla esimerkiksi Joensuussa, ei heikennä palveluja Rautavaaralla.

 

 

Suomen mallissa palveluntuottajien auktorisointi kuuluu mielestäni valtiolle. Näin varmistetaan yhdenmukaiset laatuvaatimukset ympäri maan ja vähennetään byrokratiaa, kun kriteeristöjä ei tarvitse luoda erikseen jokaisella sote-alueella. Kriteerit on määriteltävä siten, ettei tuottajalta vaadita suuria investointeja tai laaja-alaista palvelutuotantoa.

 

Asiakkaan tarvitsemat palvelut ovat parhaiten saatavilla, kun myös erikoistuneet järjestöt sekä yhden henkilön yritykset pääsevät mukaan valinnanvapausmalliin. Brommelsin työryhmä käsittelee jatkotyössään myös auktorisointijärjestelmää ja ottaa loppuraportissa kantaa tähän liittyviin vastuutahoihin. 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Raassina: Hienoa, että maakuntaveroon ei päädytty!

Keskiviikko 6.4.2016 klo 11.09

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Raassina iloitsee siitä, että uhka maakuntaverosta saatiin torjuttua, eikä sote-ratkaisun myötä synny kolmatta verotuksen tasoa.

 

- Kokoomus piti alusta asti selvänä, että paras ratkaisu sote-menojen rahoittamiseksi on valtionverotus asiakasmaksuilla täydennettynä. Suomen kokoiselle maalle riittää hyvin kaksi verottajatasoa, kansanedustaja Sari Raassina sanoo.

 

Hallitus on päättänyt, että se ei tällä vaalikaudella valmistele lakiesityksiä maakunnallisen verotusoikeuden käyttöönotosta. Maakunnallisen verotusoikeuden toteuttavuudesta käynnistetään kuitenkin jatkoselvitys, jossa selvitetään verojärjestelmän selkeyden, yksinkertaisuuden, tehokkuuden ja toimivuuden kokonaisuutena turvaamiseksi ja kehittämiseksi tarvittavia toimenpiteitä sekä tulevaisuuden rahoitusmalleihin liittyviä valtiosääntöoikeudellisia seikkoja. 

 

- Verojärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena, jatkaen painopisteen siirtämistä pois työn verotuksesta kohti haitta- ja kulutusveroja. Uuden tuloverottajan tuominen järjestelmään ei tästäkään syystä olisi ollut järkevä ratkaisu, Raassina jatkaa.

 

Raassina muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat perustuslain turvaamia peruspalveluita. Niiden toteutumisesta vastuu on aina viime kädessä valtiolla. Näistä syistä valtion on luontevaa vastata myös rahoituksesta. Vastaavasti sen on käytettävä tehokasta ohjausvaltaa suhteessa maakuntiin, jotta palveluiden kustannukset pysyvät kurissa. Vastuu julkisen talouden kokonaisuudesta on niin ikään valtiolla.

 

Lisätiedot:

Sari Raassina

Kansanedustaja

puh. 050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Kokoomus torjuu epäinhimilliset yli 75-vuotiaisiin vammaisiin kohdistuvat säästöt

Torstai 31.3.2016 klo 17.04

Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina kertovat kokoomuksen torjuvan vammaispalvelulain muutoksen ikärajauksesta, jolla 75 vuotta täyttäneet vammaiset rajattaisiin vammaispalvelulain ulkopuolelle. Vammaisuudesta johtuvat rajoitteet eivät kuitenkaan poistu, vaan yleensä jopa vaikeutuvat, ikääntymisen myötä. Ikärajaus muuttaisi muun muassa vammaisten henkilökohtaisen avun, kuljetuspalvelut sekä palveluasumisen toteutettaviksi sosiaalihuoltolain perusteella eli harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi.

 

- Tälle leikkaukselle on etsittävä korvaava säästökohde. Leikkaus kohdistuisi kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joilla ei välttämättä koko elämänsä aikana ole ollut esimerkiksi mahdollista työntekoon. Vammaisuus ei poistu ikääntymisen myötä, joten vammaispalvelulainkin pitää kattaa koko elämänkaari, kolmikko vaatii.

 

Korvaavia säästöjä edustajat ehdottavat haettavaksi esimerkiksi Invalidiliiton ehdotuksen mukaisesti invalidivähennyksen uudelleen tarkastelusta. Invalidivähennystä voitaisiin tässä kohtaa arvioida uudelleen. Se on yksi mahdollisuus löytää korvaava säästö ikääntyviltä vammaisilta leikkaamisen sijaan, kolmikko ehdottaa vaihtoehtoa.

 

Kokoomusedustajat korostavat valmisteilla olevan vammaispalvelulain, joka yhdistää kaksi erillistä vammaislakia yhdeksi, olevan pitkään odotettu positiivinen uudistus. Laista on tehtävä osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaiken ikäisille vammaisille tukeva laki.

 

Lisäksi kolmikko kirittää hallitusta edelleen turhien normien puruissa. Esimerkiksi vammaiselta ihmiseltä vaaditaan yhä edelleen turhia lääkärintodistuksia erilaisten palvelujen ja etuisuuksien saamiseksi. Lääkärintodistusta tulisi edellyttää vain jos siihen on erityinen syy tai henkilöllä ei ole muuta luotettavaa selvitystä vammasta.

 

Sari Sarkomaa

Sanna Lauslahti

Sari Raassina

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sotekolmikko: Kuka hoitaa omaishoitajaa, jos hoitaja uupuu?

Torstai 10.3.2016 klo 19.29

Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ovat huolissaan, että lakiesitys omaishoidon kehittämiseksi jää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jalkoihin.  Edustajat kirittävät Ministeri Rehulaa tuomaan esityksen lausunnoille mahdollisimman nopeasti. 

Edustajat ovat erittäin tyytyväisiä hallitusohjelman kirjaukseen panostaa vuoden 2018 tasossa 75 miljoonaa euroa omais- ja perhehoitajien vapaiden lisäämiseen sekä perhehoidon kehittämiseen 20 miljoonaa euroa. Kokoomukselle oli tärkeää, että omaishoidon kehittämisessä otetaan selkeitä askelia eteenpäin.

-          Omaishoidon lisämiljoonien kohdentuminen omaishoidon kehittämiseen on varmistettava. Lisäykset eivät saa hukkua kuntien valtionosuuksien sisään kattamaan muita kuluja, edustajat vaativat.

Omaishoidossa on kyse erittäin arvokkaasta työstä omien läheisten hoitamiseksi. 

-         Hallitusneuvotteluissa halusimme vaikeasta taloustilanteesta huolimatta panostaa omaishoitajien jaksamiseen. Yhä useampi hoitaa sairasta tai muuten apua tarvitsevaa läheistään. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen on kannattava investointi. Ympärivuorokauden seitsemän päivää viikossa läheistään hoitava tarvitsee hengähdystaukoja, jotta voi kerätä omia voimavarojaan. On tärkeä arvovalinta, että omaishoitajien vapaisiin panostetaan, edustajat iloitsevat.

Hallituksella on useita kehityskohteita omaishoitajien jaksamisen varmistamiseksi mm. sijaisjärjestelyiden kehittäminen, omaishoitajien toimintakyvyn varmistaminen ja työssä jaksamisen tukeminen sekä säännölliset terveystarkastukset.

-          Olemme tyytyväisiä, että kehityskohteena on mukana omaishoitajille tehtävät säännölliset terveystarkastukset. Ne ovat tärkeä keino varmistaa omaishoitajan jaksaminen.  Näin voidaan riittävän ajoissa estää omaishoitajan uupuminen.

-          Omaishoidon suunnitelmassa on oltava mukana myös muut kotiin annettavat palvelut kuten siivous, sairaanhoito ja muu apu, vaativat edustajat.

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti 050-5122380

Sari Sarkomaa 050-5113033

Sari Raassina 050-5232808

1 kommentti .

Asevelvollisuus ei ole hukkaan heitettyä aikaa

Tiistai 8.3.2016 klo 18.36 - Sari Raassina

On selvää, että pakollinen asevelvollisuus kohtelee miehiä ja naisia eriarvoisesti, ja tuntuu monesti nuorten mielestä vähintäänkin epämiellyttävältä jos ei sentään turhalta. Useimpia houkuttavat jo opintojen aloittaminen tai työelämään siirtyminen sekä itsenäisen elämän rakentaminen. Joka tapauksessa varusmiespalvelussa samoin kuin siviilipalvelussa on paljon hyvää ja hyödyllistä myöhempää elämää ajatellen. ”Välttämätön paha” tarjoaa monia mahdollisuuksia, myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaville naisille.

Koska asevelvollisuus koskettaa vain miehiä, sen tulisi vaikuttaa mahdollisimman vähän nuorten miesten mahdollisuuksiin kouluttautua ja työskennellä sekä hankkia myöhemmin elantoa. Tällä hetkellä miehet ovat poissa työelämästä vähintään puolen vuoden ajan naisia pidempään pelkästään asevelvollisuuden vuoksi.

En kannata naisten yleistä asevelvollisuutta. Useissa kriisiajan tehtävissä vaaditaan edelleen sellaisia fyysisiä ominaisuuksia, jotka ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Toisaalta kriisien luonne on muuttunut ajan kuluessa. Enenevissä määrin tehtävissä korostuukin muut kuin henkilön fyysiset ominaisuudet.

Kokonaiskuvassa huolestuttavaa on kuitenkin se tosiasia, että nuorten miesten kyky suorittaa asevelvollisuus, erityisesti fyysisen kunnon osalta, on heikentynyt voimakkaasti. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus ja siihen kannustaminen ovat oiva keino saada asepalvelukseen lisää motivoituneita ja kykeneviä nuoria. Välttämättömän tärkeää on myös nuorten liikuntaharrastusten tukeminen ja erityisesti toisen asteen opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edistäminen.

Noin joka neljännes varusmies suorittaa varusmiespalveluksen yhteydessä johtajakoulutuksen. Johtajakoulutusta arvostetaan myös siviilissä ja se tunnustetaan monissa opinnoissa. Puolustusvoimat ovat ylpeitä johtajakoulutuksestaan ja sitä kehitetään jatkuvasti. Koulutus ei valmista vain kriisiajan johtajuuteen, vaan siinä on huomattavan paljon sovellettavaksi mihin tahansa organisaatioon tai tilanteeseen, jossa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Työelämässä naisten määrä johtajissa on edelleen valitettavan pieni. Vapaaehtoinen asepalvelus on tässä mielessä myös naisille loistava mahdollisuus hankkia johtajakoulutusta ja sitä kautta parempia valmiuksia hakeutua sekä myöhemmin menestyä johtajatehtävissä niin työelämässä kuin järjestötyössä.

Johtajakoulutuksen ohella varusmiespalveluksen yhteydessä on mahdollista suorittaa tiettyjä ammattipätevyyksiä kuten E-luokan ajokorttioikeus sekä muuta tunnustettua osaamista.

On olemassa joitakin keinoja, joilla voidaan vahvistaa asevelvollisuuden arvostusta ja samalla lieventää asevelvollisuudesta aiheutuvaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Suurimpana epäkohtana koen nykyjärjestelmässä sen, ettei asevelvollisuusaika kerrytä lainkaan eläkettä. Siten se on myös omiaan heikentämään asevelvollisuuden arvostusta ja vapaaehtoisen asepalveluksen houkuttelevuutta.

Asevelvollisuuden pitäisi kerryttää eläkettä varusmiespalvelun kestoon perustuen, joko 6, 9 tai 12 kuukauteen pyöristettynä. Kertymän suuruus olisi järkevää asettaa samaksi, mitä on nykyisin tutkintoon johtavan opiskelun ajalta, jolloin se vastaisi 700€ palkkatuloja kuukaudessa. Siviilipalveluksen osalta eläke voisi kertyä laskennallisesti 6 kuukauden osalta. Uudistuksen tulisi luonnollisesti koskea myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia.

Nykyinen käytäntö, jossa eläkettä ei kerry, on periaatteellisessa mielessä epäoikeudenmukainen, vaikkakin miesten eläkekertymä kääntyy työuran aikana lähes poikkeuksetta naisia paremmaksi eritoten äitiyslomien, vanhempainvapaiden jakautumisen ja naisten alhaisemman palkkatason myötä. Naisten työmarkkina-asemassa on vielä hurjan paljon edistettävää.

Eläkkeen karttumisen ohella asevelvollisuuden suorittaneilta 90-luvun lamavuosina poistetun kotiuttamisrahan palauttaminen on tarpeen. Kotiuttamisraha on luonteeltaan kotiuttamisen jälkeisen, välittömän toimeentulon turva. Varusmiesliiton esittämänä 200€ suuruisena sen vuosittaiset kokonaiskulut olisivat noin 5 miljoonaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Tupakkalain uudistuksessa lapsen oikeus terveyteen ja varovaisuusperiaate kunniaan

Tiistai 1.3.2016

Tupakoinnin kansanterveydelliset ongelmat ovat valtavat. Vuonna 2012 Tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen yli 800 000 sairauslomapäivää ja vähintään 700 uutta työkyvyttömyysseläkejaksoa, ja olleen syynä noin joka kuudennessa kaikista 35-64-vuotiaiden kuolemista.

 

- Tupakkalain kokonaisuudistuksen lähtökohtana tulee olla tupakan terveyshaittojen minimointi ja tupakkatuotteiden yhdenvertainen kohtelu, linjaavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Raassina, Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa. Samalla edustajat toivovat hallituksen esitystä rohkeampia toimia kohti savutonta Suomea.

 

Uudessa tupakkalaissa pyritään monin keinoin ennaltaehkäisemään tupakan terveyshaittoja erityisesti passiivisen tupakoinnin kohdalla. Altistumista passiiviselle tupakoinnille pyritään vähentämään muun muassa mahdollistamalla parveketupakoinnin kieltäminen. Ennaltaehkäisevä vaikutus on myös sähkötupakan käytön rajaamisella muualla kuin tupakoinnille osoitetuissa paikoissa.

 

- Eduskunnassa lakiin on  vielä lisättävä kielto tupakoida autossa, jossa on lapsia. Lapsen oikeus terveyteen on mielestämme yksinkertaisesti ja itsestään selvästi arvokkaampi kuin aikuisen oikeus tupakoida milloin vain ja missä tahansa, kansanedustajat sanovat.

 

Jatkossa sähkötupakassa voidaan käyttää vain tupakanmakuisia ja -hajuisia nesteitä, mikä on linjassa sen kanssa, että myös tavallisen tupakan kohdalla esitetään kiellettäväksi maku- ja hajuaineet kuten mentoli. Edustajat toteavat makutupakoiden kieltämisen taustalla olevan halu alentaa erityisesti lasten ja nuorten kynnystä aloittaa tupakkakokeilut. Koska nikotiini on pienille lapsille jopa hengenvaarallista, on aiheellista, että houkuttelevat hajut ja maut kielletään myös sähkötupakoissa käytettävissä nikotiininesteissä.

 

- Laissa sähkötupakka aiotaan jatkossa rinnastaa tavalliseen tupakkaan, mikä ei tarkoita sähkötupakan kieltämistä. Sähkötupakkaa ei voida vielä nykyisellään rinnastaa nikotiinikorvaustuotteisiin, joilla on lääkelain 54 pykälän mukainen myyntilupa, sillä sähkötupakan käyttöön liittyvää tutkimustietoa on saatavilla vain vähänlaisesti eikä käytöstä ole tehty lainkaan pitkäaikaistutkimusta. Tässä asiassa varovaisuusperiaate osoittaa viisautta, painottavat kansanedustajat. 

 

Lakiuudistuksen taustalla on EU:n tupakkatuotedirektiivi. Uudistettavana oleva kansallinen tupakkalaki on jo 40-vuotta vanha. Se ei kykene nykyisenlaisena enää vastaamaan kansallisiin tavoitteisiimme vähentää voimakkaasti tupakointia ja siihen liittyviä terveyshaittoja. Kokoomusedustajat muistuttavat, että yhdenmukaisten eurooppalaisten käytäntöjen luominen vaatii myös kansallisen lainsäädännön uudistamista. 

1 kommentti .

Liikenneväylien korjausvelkaohjelma osuu Savo-Karjalaan vähintään kohtuullisesti

Sunnuntai 28.2.2016 klo 10.20 - Sari Raassina

(tämä kirjoitus on lähetetty Karjalaiseen 23.2.)

Suomen hallitus sopi pari viikkoa sitten liikenneväylien korjausvelan vähentämisestä yhteensä 600 milj. eurolla vuosien 2016-2018 aikana. Tämä satsaus eli liikenneväylien korjausvelkaohjelma tulee siten Liikenneviraston ja Ely-keskusten teettämien tavanomaisten, noin 360 milj. arvoisten ylläpitohankkeiden päälle. 

Korjausvelkaohjelma kohdistuu varsin näkyvästi Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueelle. Suurimpana ja samalla välttämättömänä investointina tulee olemaan Jännevirran sillan uusiminen, joka vie 45 miljoonan euron kustannuksillaan noin 8% koko ohjelman kustannuksista.

Jännevirran sillan ohella Savo-Karjalan vaalipiirin alueelle kohdennetaan 12 eri hanketta. Näiden kokonaissumma on runsaat 10 milj. Hankkeita perustellaan lähinnä puu- ja sellukuljetusten sekä muun biotalouteen liittyvän toiminnan edistämisellä. Teiden päällysteitä uusimalla, kallistuksia korjaamalla ja kantavuutta parantamalla edistetään samalla myös liikenneturvallisuutta.

Hankelistalla ovat tiestön ohella Kiteen ja Kiuruveden raakapuuterminaalit. Koko valtakunnan hankelistaa ja sen kohteita tarkastelemalla huomaa nopeasti, että prioriteettina on ollut biotalouden tukeminen. Uimaharjun sellutehdas on ollut varmasti tärkeimpänä perusteena monelle Savo-Karjalan alueen korjaushankkeelle.

Tiestön ja raiteiden kunnossapidon ohella vaikuttamistyössä on pidettävä aktiivisesti yllä eritoten valtatie 23:n kehittämistä sekä Joensuun ja Kuopion ratapihahankkeita. Kyseiset kohteet ovat Itä-Suomelle niin biotalouden kuin muunkin elinkeinotoiminnan vauhdittamisen kannalta elintärkeitä, ja siksi niitä on pelkän ylläpidon ohella myös rohkeasti uudistettava.  

 

Sari Raassina

kansanedustaja

Savo-Karjala

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Sote-mallin vaikutusarviot pöytään

Keskiviikko 17.2.2016

Kokoomuksen kansanedustajat, sote-kolmikko Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti muistuttavat valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen läpinäkyvien vaikutusarviointien välttämättömyydestä.

Kolmikko kannustaa hallitusta läpivalaisemaan ajoissa esittämänsä mallin 18+15 taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista. Uudistuksen perustuslailliset arvioit on yhtälailla saatava pöytään. On tärkeää saada vaikutusarviot nähtäväksi, jotta voidaan varmistaa, että valittu malli ja uudistus parantaa ihmisten palveluita ja kustannukset saadaan kuriin.


-Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista, jotta mahdolliset tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä ajoissa ja hallitusti, ja että eduskunta saa ajoissa laadukkaan lakiesityksen. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset. Jo tehtyjä virheitä ei ole varaa toistaa, kolmikko linjaa.

Hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla ja ensimmäiset muuttolinnut jo saapuvat. Jokaisen suomalaisen kannalta tärkeän uudistukselle valitun hallintomallin arviot on tärkeä saada osaksi käytävää keskustelua. Tärkeää on myös saada tieto, miten konkreettisesti 18+15-malli toteutetaan.

Kolmikko alleviivaa lausumaa, jossa eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

- Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui, kokoomusedustajat varoittavat.

Aluehallintouudistus on edennyt ripeästi. On visusti pidettävä huolta, ettei aluehallinnon uudistaminen vie voimia soten uudistamisesta. Ensin on tehtävä soten uudistaminen ja sitten muuta on viisas neuvo.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Alkoholilain norminpurkuloikalla potkua ravintola-alalle

Perjantai 5.2.2016

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti  vaativat alkoholilain kokonaisuudistukseen norminpurkuloikkaa.

- Ahtaalle ajetulla ravintola-alalla riittää norminpurussa työsarkaa. Tätä työtä ei ole varaa jättää enää tekemättä, kun eduskuntakauden keskeisenä tavoitteena on luoda kasvua ja työpaikkoja. Kyse on myös fiksusta suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistämisestä, kolmikko linjaa.


Kolmikko kannustaa hallitusta käymään ripeästi alkoholilain kokonaisuudistuksen kimppuun ja purkamaan suomalaisia ravintoloita ja samalla esimerkiksi matkailualaa lannistavia säädöksiä. On kaikin puolin viisasta – kansantaloudellisesti  ja terveydellisesti - ohjata alkoholin kulutusta valvottuihin sisätiloihin kuten  ravintoloihin julkijuopottelun ja kotona tapahtuvan alkoholin käytön sijaan.


- Ravintoloiden aukiolorajoitteita on asteittain kevennettävä. Hyvä ensiaskel on luopua jatkoaikalupien vaatimisesta. Sipilän hallituksen linjaus kokeilukulttuurista voisi olla osuva tapa edetä kohti ravintoloiden vapaampaa aukioloa, linjaavat kokoomusedustajat.


Edustajat keventäisivät säädöksiä ravintoloiden anniskelualueiden tiukkojen rajojen suhteen.  Näin helpotettaisiin erilaisten yleisötapahtumien sekä kauppahallien ja muiden ravintolamaailmojen toimintaa. Koko anniskelulupakokonaisuus vaatii perinpohjaisen perkaamisen, koska nykyinen yksityiskohtainen säätely on täysin aikansa elänyt. 


Lainsäädäntö ei mahdollista ns. Happy Hour aikoja.  Säännös heikentää tarpeettomasti ravintoloiden mahdollisuuksia markkinoida toimintaansa ja erilaisia tapahtumia.


Edustajat toteavatkin, että alkoholilaissa on paljon säännöksiä, joilla ei ole mitään tekemistä alkoholin kulutuksen rajoittamisen kanssa, mutta sen sijaan niillä vaikeutetaan täysin perusteettomasti yrittäjien toimintaa ja ihmisten arkea. Toinen puhuva esimerkki on pienpanimoiden elintarvikekioskikikkailuvaade.  Edustajat sallisivat pienpanimoille suoramyyntioikeuden ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. Vaateelle ei ole olemassa mitään järjellistä syytä.
 

Kommentoi kirjoitusta.

Kehittyvät kaupunkiseudut vai tasapäistetyt maakunnat

Lauantai 30.1.2016 - Sari Raassina

Maan hallitus päättää lähiaikoina aluehallintouudistuksen etenemisestä ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Asiaa on valmistellut poikkeuksellisen kiireellä aikataululla selvitysmies, ministeri Lauri Tarasti. Hän jätti esityksensä hallitukselle 26.1. Tarasti otti selvityksessään kantaa muun muassa itsehallintoalueiden hallintorakenteeseen. Muodostettavia itsehallintoalueita hän kutsuisi maakunniksi, joilla tulisi olla yhdenmuotoinen hallinto pitäen sisällään valtuuston, hallituksen ja maakunnan viraston. Hänen esityksessään maakuntien nykyiset tehtävät siirtyisivät pääosin myös tuleville maakunnille. Joitakin vahvaa asiantuntemusta ja resursseja vaativia viranomaistehtäviä esitetään jaettavaksi vain osaan maakuntavirastoista. Tarastin toimenkuvaan ei kuulunut ottaa kantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.

Esityksessä kiitettävää on tavoite yhtenäisistä tietojärjestelmistä ja yhteisestä asiakaspalvelukeskuksesta. Merkittävin esitys kuntien ja maakuntien välisen tehtävänjaon kannalta olisi yritys- ja työvoimapalvelujen siirtyminen maakunnille. Esityksessä todetaan, että maakunnat voisivat valita tuottajikseen esimerkiksi kaupunkeja, kaupunkiseutuja tai yrityksiä. Päätöksenteon kannalta esitys on vähintäänkin kimurantti. Esitetty hallintomalli voisi tällaisenaan johtaa siihen, että maakuntavaltuusto voi halutessaan päättää, ettei esimerkiksi maakunnan suurin kaupunki voi enää varmuudella hoitaa itse alueensa työ- ja elinkeinopolitiikkaa.

Yleisen toimivallan esitetään olevan jatkossakin kunnilla. Tällä jaolla maakuntien tosiasialliset kehittämismahdollisuudet jäävät työ- ja elinkeinopolitiikkaa lukuun ottamatta ohuiksi ja vaativat maakuntavaltuuston päättäjiltä oleellisesti nykytilaa parempaa, kuntarajat ylittävää yhteistyökykyä.

Suurista kaupungeista, etunojassa Turku ja Tampere ovat esittäneet aluehallintouudistuksen yhteydessä huolensa kaupunkiseutujen kehittymisen jarruista, jos kaupunkien erityispiirteitä ja kansallista merkitystä niin taloudelle, työllisyydelle kuin kasvulle ei korosteta riittävästi. Huoli on kovin aiheellinen. Suurilla kaupungeilla ja maakuntien kaupunkiseuduilla on jo nyt kokoaan suurempi vaikutus ja vastuu ympäröivälle alueelle, joka ei ole sidonnainen kuntarajoista. Kaupunkikeskukset vastaavat joissain tapauksissa lähes koko maakunnankokoisen alueen tärkeimmistä koulutus-, kulttuuri-, vapaa-ajan sekä elinkeinoelämää tukevista palveluista.      

Aluehallintouudistuksessa työssäkäynti- ja asiointialueet tulisi tunnistaa ja tunnustaa paljon aikaisempaa vahvemmin. Keinotekoisten rajojen ylläpitäminen heikentää sekä ihmisten että koko alueen elinvoimaa. 

Kunnalliset ja alueelliset palvelut on haravoitava ja suodatettava perusteellisesti. Samoja tehtäviä ei ole välttämätön antaa maakunnan järjestettäväksi ympäri maata, vaan jossain suunnalla on varmasti parempi antaa tehtäviä järjestettäväksi maakunnan sijasta suurille kaupungeille. Tämä on perusteltua erityisesti niiden palveluiden osalta, jotka eivät juuri kosketa pienimpiä kuntia. 

Suurten kaupunkien omia vahvuuksia on annettava hyödyntää. Näin ollen tuleekin päätyä ratkaisuun, jossa kaupunkikeskusten kehittämistä ja kasvun edellytyksiä saataisiin ruokittua mahdollisimman tukevasti. Se että jokaisella itsehallintoalueella olisi yhdenmukainen hallintomalli, on selkeydessään kannatettava, muttei välttämättä käytännöstä toimiva eikä kasvua ja kehitystä tukeva. 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Sote-uudistus eikä Suomi kestä uusia verotasoja - ei maakuntaverolle

Torstai 28.1.2016

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti pitävät ehdottomana, että sote-palvelut rahoitetaan valtion verotuksen yhteydessä kerätyllä sote-maksulla. "Tämä on perusteltua ennen kaikkea sote-uudistuksen onnistumisen kannalta. Itsehallintoalueiden rahoituksen keräämiseen ei tule luoda uusia verotuksen tasoja. Sanomme ehdottoman ein maakuntaverolle”, edustajat alleviivaavat.

 

Sote-uudistuksen vääntömomentiksi valittu tehokkaampi valtakunnallinen ohjaus puoltaa valtion verotusta. Valtion nykyistä vahvempi ohjaus ja valtion rahoitus käyvät käsikädessä. Niillä varmistetaan kansalaisten yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä sote-uudistukselle asetettu kustannustehokkuusvaade. Edustajat varoittavat tekemästä ratkaisuja, jotka kamppaavat mahdollisuuksia toteuttaa tasavertaiset ja vaikuttavat sote-palvelut.

 

Uusi verotaso ja maakuntavero lisäisi riskiä menojen ja veroasteen nousuun. Edustajat muistuttavat hallitusohjelman kirjauksesta, että sote-uudistus on toteutettava niin, ettei kokonaisveroasetta eikä työn verotusta kiristetä. ”Kansalaisen näkökulmasta verojärjestelmän oltava selkeä ja läpinäkyvä. Sote-uudistus eivätkä suomalaiset kestä uusia verotasoja saati veronkiristyksiä. Veronmaksajien etu on mieluummin rahapussin verotettavien määrän vähentäminen -ei lisääminen”, kokoomuskolmikko huomauttaa.

 

Työn verottamisen tason pitäminen kohtuullisena ja kannustavana on koko sote- järjestelmän kestävyyden kannalta elintärkeää. Työstä ja yrittämisestä kerätään rahat, joilla jatkossakin on tarkoitus julkisen vallan vastuulla olevat sote- palvelut rahoittaa.

 

”Valtion verotuksen hallinnolliset kustannukset ovat raskasta maakuntaveroa keveämmät. Valtion keräämä sote-maksu kerättäisiin kuten nykyisin kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu-maksu”, kansanedustajat toteavat.

 

Kokoomusedustajat haluavat uuden verotason ja lisähallinnon luomisen sijaan pitää valmisteilla olevan uudistuksen tiukasti raiteilla, jotka johtavat parempiin, ihmisten valinnanvapauden mahdollistaviin ja kustannustehokkaisiin palveluihin.

 

 

 

lisätietoja:

 

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Sanna Lauslahti

050 512 2380

 

Sari Raassina

050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Seksuaalinen häirintä (SS kolumni 21.1.16)

Torstai 21.1.2016 - Sari Raassina

Tutkimusten mukaan yhä nuoremmat joutuvat kohtaamaan niin ruumiillista kuin henkistä seksuaalista häirintää: ehdottelua, ahdistelua, koskettelua ja käpälöintiä. Kouluterveyskyselyssä 8.-9.- luokkalaisista tytöistä yli 60 prosenttia ja pojistakin liki puolet kertoo kohdanneensa seksuaalista häirintää joskus tai toistuvasti.  

Viimeaikaisia maahanmuuttajien toimesta ympäri Eurooppaa toteutettuja naisten joukkoahdisteluja on tullut myös Suomen poliisin tietoon. Näissä tapauksissa on ollut havaittavia piirteitä suunnitelmallisuudesta. Kyseinen toiminta on suomalaisille vierasta ja täysin tuomittavaa.

Olen omassa elämässänikin joutunut tilanteisiin, joissa fyysistä koskemattomuuttani on loukattu. 80-luvulla Egyptin Luxorissa miesjoukko pyrki erottamaan minut puolisostani, ympäröi minut ja toimi muutenkin hyvin samankaltaisesti kuin Senaatintorin ja Kölnin tapahtumissa. Viimeisin esimerkki löytyy viime keväältä Kuopion torilta, jolloin vaalitilaisuudessa, keskellä kirkasta päivää suomalainen mieshenkilö katsoi oikeudekseen tarttua rintoihini. On hyvä, että lainsäädäntöä on selkeytetty, mutta väitän, että ilmoituskynnys tapauksista on edelleen varsin korkea.

Edelleen hyvin humalahakuinen juomakulttuurimme on henkilökohtaisen koskemattomuuden näkökulmasta huolestuttavaa. Humalaisten ahdisteluyrityksiin ei tule suhtautua yhtään sen kevyemmin kuin muissakaan tilanteissa, vaan kaikesta häirinnästä on kerrottava eteenpäin.

Voimme parhaiten ehkäistä ulkomaalaisten toimesta tapahtuvaa seksuaalista häirintää parantamalla entisestään kotouttamista ja koulutusta, jotta kulttuurierot ja lainsäädäntö ovat varmasti jokaisen tiedossa.

Suurien ulkomaalaisten miesjoukkojen kokoontuminen julkisille paikoille kertoo paljolti heidän toimettomuudestaan ja kotouttamisen vähintään osittaisesta epäonnistumisesta. Madaltamalla turvapaikanhakijoiden työllistymisen kynnyksiä, voisimme ehkäistä tehokkaasti toimettomuutta.

Yksilön turvallisuuteen nojaavassa yhteiskunnassamme ei ole totuttu suurien joukkojen kokoontumiseen ilman näkyvää, esimerkiksi mielipiteen ilmaisuun liittyvää syytä. Poliisin tehtävänä on puuttua joukkoistumiseen.

Pitkälti rasistisien tavoitteiden pohjalta toimivat kiihkoisänmaalliset katupartiot ovat omiaan aiheuttamaan enemmän pelkoa ja kärjistymistä kuin turvallisuuden tunteen kasvua. Vakaumuksellinen katupartiointi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.

Turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välit ovat jännittyneet huolestuttavalla tavalla. Yhteiskunnassamme kaivataan ymmärrystä. Todellisiin ongelmiin tulee aina puuttua, koskevat ne sitten kantaväestöä, ulkomaalaisia tai meitä molempia.

Kommentoi kirjoitusta.

Mielipiteeni kansalaisaloitteesta ?Terveydenhuollon ammattilaisten oikeus kieltäytyä abortista?

Maanantai 7.12.2015 - Sari Raassina

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä kansalaisaloite, jossa esitetään terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteistä oikeutta kieltäytyä elämän lopettamisesta vakaumuksellisista syistä. Tämä niin sanottu aborttialoite on ollut syksyn kuluessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä. Eduskunta yhtyi 4.12. aloitteen ensimmäisessä käsittelyssä valiokunnan ehdotukseen lakiehdotuksen hylkäämisestä. Lakiehdotuksesta äänestetään 8.12.

Aloitteessa ja valiokunnan mietinnössä on pohjimmiltaan kysymys arvoista; potilaan ja henkilökunnan oikeuksien välillä. Lääkärin velvollisuus on auttaa potilastaan. Kenelläkään ei ole velvollisuutta erikoistua juuri naistentauteihin. On erityisen tärkeää, että jokainen terveydenhuollon ammattilainen hallitsee oman alansa erityiskysymykset, kykenee kohtamaan eri elämäntilanteissa olevat potilaat ja viemään läpi hoitamiensa potilaiden asiat, vaivat, sairaudet ja ongelman kokonaisvaltaisesti.

Omasta kokemuksestani tiedän, että jokainen, joka ikinen terveydenhuollon ammattilainen joutuu omassa työssään käsittelemään erilaisia eettisiä kysymyksiä, pohtimaan suhdettaan potilaan tekemiin arvovalintoihin ja suhdettaan hoitokäytäntöihin sekä käytettävissä oleviin resursseihin.

Niin lääkärin kuin kätilön ammateissa on vaihtoehtoja, joissa kansalaisaloitteessa esitettyihin eettisiin kysymyksiin ei tarvitse ottaa kantaa, eikä kohdata hoitoon päätyneitä potilaita. On yksiselitteistä, että ammattilaisuus vaatii osallisuuden myös niihin tehtäviin, jotka eivät aina ole oman arvopohjan tai näkemysten vuoksi mieluisia tai mahdollisia.

En voi hyväksyä ammattilaisiksi vapaaehtoisesti hakeutuneiden oikeutta kieltäytyä kyseisten hoitotoimenpiteiden suorittamisesta. En halua tehdä päätöksiä, jotka ovat omiaan lisäämään potilaan oikeuksien kaventumista ja terveyteen liittyviä riskejä. En halua nähdä sellaista tilannetta, jossa potilas joutuisi kärsimään pompottelusta, nöyryyttämisestä tai muusta asiattomasta kohtelusta.

Jos aloitteeseen liittyvä lakiehdotus tulisi hyväksytyksi, niin arvioitavaksi tulisi myös muita arjessamme esiintyviä eettisiä kysymyksiä, joita eri alojen ammattilaiset kuten opettajat joutuvat työssään kohtaamaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisaloite, abortti

Hallitus parantaa omaishoidon edellytyksiä

Perjantai 20.11.2015 - Sari Raassina

Suomen hallitus panee toimeen strategisia tavoitteitaan 26 kärkihankkeen muodossa. Viisi näistä hankkeista sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille. Yksi näistä viidestä hankkeesta on nimeltään ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa”. Hallitus satsaa tähän kärkihankkeeseen kokonaisuudessaan 30 miljoonaa euroa. Omais- ja perhehoitoa halutaan kehittää erityisesti tukemalla omaishoitoperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Myös omaishoidon ja työssäkäynnin yhteensovittamista helpotetaan.

Hallitus on kärkihankkeiden ohella luvannut parantaa omaishoitajien asemaa pysyvästi antamalla vuositasolla 75 miljoonaa euroa lisää rahaa omaishoitajien vapaapäivien pitämiseen. Tämän mittaluokan satsaus omaishoitoon on suurin vuosikausiin. Toivon todella, että kunnat pyrkivät nykyistä tarmokkaammin järjestämään vapaapäivien aikaisen sijaishoidon kaikille omaishoitajille. Jokaisella ei ole mahdollisuus hyödyntää läheisiään sijaishoitajina, jolloin kuntien rooli on entistä tärkeämpi. Muutoin kaikki eivät pysty pitämään ansaittuja vapaapäiviään ja vaarana on uupumus sekä niin hoidettavan kuin hoitajan terveydentilan heikkeneminen.

Mielestäni sijaishoidon järjestämisessä on käytettävä ennakkoluulottomasti palvelusetelien tarjoamia mahdollisuuksia. Koska palveluyrittäjät ovat pääasiassa pieniä toimijoita, palveluita on tarjolla myös haja-asutusalueilla, joissa kunnat eivät kykene välttämättä tarjoamaan omana palvelunaan edes lyhytaikaista sijaishoitoa. Palveluseteli antaa käyttäjälleen valinnanmahdollisuuksia ja parantaa siten mahdollisuuksia vapaapäivien pitämiseen. Kunta saattaa myös hyötyä omaa palvelutuotantoa edullisemmista kokonaiskustannuksista. Omaishoitajien vapaapäivien pitäminen ei saa jäädä kiinni siitä, ettei kunta kykene järjestämään omaishoidettavalle vapaapäivienaikaista turvallista ja laadukasta sijaishoitoa. Omaishoitoperheen jaksaminen ja palveluiden käyttömahdollisuus ovat tärkeämpiä kuin itseisarvoinen hallinto tai kunnan oma tuotanto.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omaishoito, hallitus

Savilahti - Suomen paras kampus 2020!

Torstai 12.11.2015 - Sari Raassina

Savilahti – Suomen paras kampus 2020!

Itä-Suomen yliopisto, Savonia ja Savon koulutuskuntayhtymä ovat Kuopion kaupungin kanssa mukana valtakunnallisesti ainutlaatuisessa hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa Savilahden alueelle uusi kaupunginosa, jossa yhdistyvät asuminen, työpaikkakeskittymä, palvelut ja tietenkin – kaiken keskiössä – Suomen paras, toiminnallisesti ennakkoluuloton ja uudenaikainen kampusympäristö.

 

Savilahden alueelle on tarkoitus keskittää Itä-Suomen yliopiston toimintojen lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän Kuopion yksiköiden tarvitsemat tilat. Uusien rakennusten ja niiden sijainnin yksityiskohtainen suunnittelu on vasta käynnistymässä. Ennen hankkeen toteutusta lepakot ja liito-oravat ansaitsevat ympäristöselvitysten ohella huolelliset tarkastelut, mutta toivottavasti ne eivät hidasta prosessin etenemistä kohtuuttomasti.

 

Koko projektin perusajatus on rakentaa toiminnallisesti täysin uudenlainen kokonaisuus, jonka vuoksi myös Savoniassa tulee ajatella avoimesti, ennakkoluulottomasti ja luovasti tulevaisuutta: millaisia ovat tulevaisuuden mielekkäät oppimisympäristöt? Mitkä ovat mahdollisuudet tilojen yhteiskäyttöön tutkimuksen, opetuksen ja yritystoimintojen näkökulmasta? Voisivatko tukipalvelut olla yhteisiä alueen kaikkien toimijoiden osalta? Tiivistäen – miten voimme saavuttaa suurimman lisäarvon Savilahti-projektista niin opiskelijoiden, henkilökunnan kuin alueen yrityselämänkin näkökulmista?

 

Oma ajatteluni lähtee avoimesta ja laaja-alaisesta yhteistyöstä. Innovaatiot ja positiivisuus kukoistavat parhaiten ympäristössä, jossa on mahdollisuuksia luonteviin kohtaamisiin sekä osaamisen ja ideoiden jakamiseen. Yhteistyön lisäksi on keskeistä kehittää myös omaa toimintaa, uudistaa opetusmenetelmiä, löytää terävät strategiset kärjet ja lisätä yhteistyötä sekä aitoa vuorovaikutusta yritysten kanssa.

 

Jotta Savilahdesta todella muodostuisi Suomen paras, tarvitaan välttämättä Kuopion kaupungin aktiivisuutta ja ennakkoluulotonta ajattelua. Alueelle tulee mahdollistaa ravintola- ja kaupanalan palveluiden sijoittumista, liikunta- ja vapaa-ajan harrastusten edellytyksiä, monimuotoisia asumisratkaisuja ja päivähoitopalveluja. Haluaisin selvittää myös tiedelukion sijoittamismahdollisuuksia osaksi kampuskokonaisuutta.

 

Savilahti-projekti on meille kaikille valtava mahdollisuus olla mukana rakentamassa 2020-luvun kampusta. Haluan haastaa kaikki kaupunkilaiset ja oppilaitosten jäsenet mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan. Savilahti ei voi olla Suomen paras kampus ilman, että siellä sijaitsee myös toisen asteen opetusta eikä ilman Savonia-ammattikorkeakoulun mukanaoloa!

Huom. Blogikirjoitukseni löytyvät nykyisin myös Savon Sanomien blogipalvelusta osoitteessa: http://blogit.savonsanomat.fi/kaksoiselamaa/

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuslaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet: Eduskunnan pelastettava päihdeäitien palvelut

Keskiviikko 11.11.2015 - Sari Raassina, Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät välttämättömänä, että eduskunta pelastaa päihdeäitien palvelut ensi vuoden valtion talousarviosta päättäessään.  ”On pettymys, että hallitus ei eduskunnan toistuvista vaateista huolimatta ole laittanut asiaa kuntoon. Eduskunnasta on vuosi toisensa jälkeen lähetetty vahva viesti hallitukselle, että Pidä kiinni-hoitojärjestelmän pallottelulle on vihdoin saatava piste ja että päihdeäitien palveluiden rahoitus on sisällytettävä budjettiesitykseen”, edustajat toteavat.

 

Eduskunta on useina perättäisinä vuosina lisännyt valtiovarainvaliokunnan esityksestä talousarvioon erillisen määrärahan Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni-hoitojärjestelmän jatkuvuuden varmistamiseksi. Kyse on ollut vuosittain noin kahden miljoonan euron lisäyksestä. Hoitojärjestelmään tavoitteena on tukea äidin päihteettömyyttä raskauden aikana ja jatkaa kuntoutusta vauvan syntymän jälkeen.

 

Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

 

”Päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan”, edustajat linjaavat.

 

Myös nykyisen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa lausunnossaan (StVL 3/2015 vp) ensi vuoden talousarviosta päihdeäitien palveluiden turvaamisen välttämättömyyttä. Valiokunta toteaa, että päihdeäitien palvelujen rahoitus on järjestettävä pysyvällä tavalla siten, ettei se jatkossa ole eduskunnan vuosittain myöntämän lisärahoituksen varassa. ”Valiokuntamme viesti on selvä – eduskunnan on palveluille ensi vuoden budjettiin rahat löydettävä”, kokoomusedustajat alleviivaavat.

 

”Päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustajat sanovat.

Sari Raassina

Sari Sarkomaa

Sanna Lauslahti

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »