Itä-Suomen veturi

Hyvä kansanedustaja tuntee politiikan eri osa-alueet hyvin, on perehtynyt lainsäädäntötyöhön ja tietää oman kotimaakuntansa erityiskysymykset ja tarpeet. Hyvällä kansanedustajalla on kyky kuunnella ja hänen arvonsa ovat kohdallaan. Hyvä kansanedustaja kantaa vastuuta myös tulevaisuudesta, oli kysymys sitten kansantalouden kestävyysvajeesta, ympäristöarvojen huomioimisesta tai Suomen roolista kansainvälisenä aktiivisena toimijana.

Elinvoimaisen Savo-Karjalan puolesta

Olen aluepoliitikkona konkari, jonka ei tarvitse lähteä lähtöruudusta ymmärtääkseen, mitä politiikan teko on. Jokaisen poliitikon pitää osata talouspolitiikkaa, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja olla riittävän kiinnostunut Suomen asemasta globaalissa maailmassa, ympäristöstä ja niistä asioista, jotka vaikuttavat meidän elämäämme. Eduskunnassa ei harjoitella, siellä tehdään työtä Itä-Suomen puolesta.

Suomalaisten hyvinvoinnin puolesta

Yhteiskunnan on päätöksillään tehtävä työnteosta ja yrittämisestä kannattavaa ja luotava uskoa siihen, että verojen maksaminen kannattaa. Kaikkien on mahdollisuuksien mukaan oltava mukana kasvattamassa yhteistä kakkua, jotta siitä riittää jaettavaa myös tulevaisuudessa.

Verorahat ovat kansalaisten rahoja, joita käytetään yhteisten asioiden hoitoon. Jokaisella sukupolvella on oman aikansa tehtävä. Edellinen sukupolvi rakensi tätä maata, meidän sukupolvemme pitää heistä huolta ja me varmistamme, että meidän nuorisomme kannattaa opiskella ja tehdä työtä.

Uusin blogi kirjoitus:

Kokoomuksen Raassina: Lääketieteellinen tutkimus saa tarvitsemansa lisärahoituksen

Keskiviikko 29.8.2018 klo 16:53 - Sari Raassina

Hallitus julkaisi budjettiriihen neuvottelutuloksen tänään. Vuoden 2019 talousarviossa halutaan panostaa erityisesti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osaamiseen. Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja erikoislääkäri Sari Raassina on tyytyväinen riihen linjauksiin erityisesti lääketieteen tutkimuksen osalta. Hallitus päätti lisätä terveydenhuollon yksiköissä tehtävän lääketieteellisen tutkimuksen rahoitusta kuudella miljoonalla yhteensä 21 miljoonaan euroon.

”Terveydenhuollon yksiköissä tehtävän yliopistotasoisen tutkimuksen rahoituksen taso turvataan ensi vuodelle. Hallitus päätti lisätä omaan esitykseensä kipeästi tarvitut kuusi miljoonaa euroa. Hyvä, että hallitus päätti lisätä rahoitusta."

Terveydenhuollon yksiköissä tehtävän yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitus on pienentynyt viime vuosina. Kuluvalle vuodelle eduskunta päätti lisätä rahoitusta suhteessa hallituksen esitykseen. Raassina iloitseekin siitä, että hallitus lisäsi puuttuvat kuusi miljoonaa nyt suoraan omaan esitykseensä.

”Ei tässä ollut muuta vaihtoehtoa. Rahoituksen kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen oli yksinkertaisesti löydyttävä, vaikka valtiontalouden raami onkin tiukka ja velkaannumme edelleen. Tämän korkeatasoiseen kliiniseen tutkimukseen tarkoitetun rahan määrä on pienentynyt vuosi vuoden jälkeen. Kohta oltaisiin oltu tilanteessa, ettei tutkimustoimintaa olisi pystytty ylläpitämään tarvittavassa laajuudessa, riittävän monessa yksikössä.”

Sairaaloissa tapahtuva kliininen tutkimus on tärkeää muun muassa uusien hoitomuotojen käyttöönoton ja kehittämistyön kannalta.

”Terveydenhuollon yksiköissä, sairaaloissa tehtävä kliininen tutkimustyö on valtavan tärkeää paitsi suomalaisen terveydenhuollon laadun, myös uusimpien hoitomuotojen käyttöönoton ja kehittämisen kannalta. Nyt kun koko sote-järjestelmä on muuttumassa, olisi ollut kerrassaan ajattelematonta, jos tämän tutkimuksen rahoitus olisi heikentynyt”, Raassina päättää.

 

Lisätietoja:

Sari Raassina
+358 505232808

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia