”Kuopion mallissa tunnistetaan jalankulkukaupunki, joukkoliikennekaupunki ja autokaupunki. Ne toimivat monelta osin limittäin ja autokaupungin toiminnat kattavat koko kaupunkialueen. Jalankulku- ja joukkoliikennekaupunki kaipaavat jatkuvaa uudistusta ja kehittämistä. Kuopion malli on ajattelutapa ja konsepti, joka on tuottanut uuden kaupunkiteorian aineksia. Jo nyt se on hyvä työkalu suunnittelijoille. Joukkoliikenne ja jalankulku on alettu tunnistaa vahvuuksiksi ja uuden ilmastopolitiikan perustyökaluiksi.”

Näin lausui kehittämästään kaupunkirakenteen ”Sormimallista” Kuopion pitkäaikainen kaavoituspäällikkö, Leo Kosonen eläkkeelle jäädessään vappuna 2014. Sormimaiseen kaupunkirakenteeseen luotetaan Kuopiossa edelleen. Uudis- ja täydennysrakentaminen suunnitellaan siten, että joukkoliikenne on saavutettavissa ja kannattavaa missä asuinalueella tahansa. Liikenne kulkee selkeitä, suurimpia väyliä pitkin, joiden ympärillä on valtaosa rakennuskannasta sijoittuen pienempien, rauhallisempien ja vehreämpien katujen varsille. Näin kävelymatkat pysäkeille pysyvät kohtuullisena mutta samalla vuorotiheys voidaan pitää asukasmäärät huomioiden varsin tiheänä.

Joukkoliikennettä kehitetään sitä mukaa kuin matkustajainformaatio ja saatu palaute sitä edellyttävät, vaikka välillä saakin sellaisen kuvan, etteivät vuorot ole järkeviä alkuunkaan. Suurten muutosten yhteydessä aina joku yksittäinen asia muuttuu toimimattomaksi, vaikka suurelta osin palvelut parantuisivat. Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui kesällä 2014, jolloin joukkoliikenne kilpailutettiin. Yksittäisten vuorojen muutokset ja väliaikaiset toimimattomuudet ovat saaneet usein kohtuuttomat mittasuhteet mediassa. Positiivista Kuopion seudulla on se, että palautteen antaminen on jatkuvasti mahdollista ja sitä uskalletaan antaa.

Asuntotuotanto laajenee parhaillaan Hiltulanlahdessa ja tulevaisuudessa Neulaniemessä. Yrityksiä on jo aikaisemmin siirtynyt Pienen Neulamäen alueelle. Kaavoituksen ja rakentamisen myötä myös joukkoliikenteen palvelut siirtyvät kyseisten alueiden asukkaiden ja työntekijöiden käytettäväksi. Tulevana kesänä kaupunkiliikenteen bussilla pääsee jo lähelle Puutossalmentietä ja samalla hinnalla kuin muuallakin kaupunkialueella.

Kuopiolaisessa päätöksenteossa joukkoliikenteellä on keskeinen asema. Joukkoliikenteen kehittämiseen on laaja tahto ja siihen on myös päättäjien taholta panostettu. Sitä ei kehitetä umpiossa, vaan yhteistyössä sidosryhmien kuten opiskelijajärjestöjen ja Kuopion hyötypyöräilijöiden kanssa. Toimiva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne on tärkeä vetovoimatekijä.

Joukkoliikenne kehittyy yhteistyöllä ja käyttökynnystä madaltamalla. Leo Kososen kahden vuoden takaisiin sanoihin voi huoletta nojata vielä huomennakin ”Kuopio on tehokas luonnonläheinen joukkoliikennekaupunki. Toimiessaan joka tasolla tehokkaasti, Kuopio tuo rakenteellaan hyvinvointia asukkailleen.”