Blogi
Kokoomuksen sote-kolmikko: Risikon idea on hyvä - osallistava sosiaaliturva osaksi kokeilua!Perjantai 16.12.2016 Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannattavat lämpimästi sisäministeri Risikon (kok.) ehdotusta ottaa osallistavan sosiaaliturvan mallin kokeilu osaksi tulevaa perustulokokeilua. Sisäministeri Paula Risikko vaati aikaisemmin, että osallistavan sosiaaliturvan mallia kokeiltaisiin perustulokokeilun yhteydessä. - Risikon idea osallistavan sosiaaliturvan ottamisesta osaksi perustulokokeilua on hyvä. Kun hallitus käsittelee linjauksia kokeilun jatkosta, on silloin ehdottomasti pohdittava vakavasti osallistavan elementin tai mallin tuomista mukaan kokeiluun, Sarkomaa sanoo. Ensi vuoden alussa alkavan perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja välinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Samanaikaisesti Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta puolestaan selvitetään mallia osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Kyseisen hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa työn vastaanottamista estävien kannustinloukkuja purkamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kokoomuksen Risikon asettama asiantuntijaryhmä ehdotti jo vuonna 2013 osallistavan sosiaaliturvan mallia. - Osallistava sosiaaliturvan tavoitteena on työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi koulutukseen, kansalaistoimintaan tai muuhun yhteisölliseen toimintaan. Se ei ole puhdasverinen perustulomalli, mutta tavoite kannustaa kaikenlaisen työn vastaanottamiseen ja muuhun aktiivisuuteen on perustulon kanssa yhteinen. Itse asiassa osallistava sosiaaliturva toteuttaisi perustulokokeiluun otettavaa mallia paremmin juuri tätä kannustavuustavoitetta ja ennen työkyvyn ylläpitoa, Lauslahti sanoo. - Sosiaaliturvajärjestelmämme ei sellaisenaan vastaa muuttuvan työelämän vaatimuksia. Itsensä työllistämisen, erilaiset pätkä- ja keikkatyöt sekä muuten modernit työsuhteet on huomioitava järjestelmässä nykyistä paremmin. Osallistava sosiaaliturva on yksi keino uudistaa järjestelmää, Raassina kertoo. Lisätiedot: Sanna Lauslahti 050-5122380 Sari Sarkomaa 050 511 3033
050 523 2808 |
Kansanedustaja Sari Raassina korkeantason konferenssissa Tokiossa: "Tasa-arvotyö on jatkuvaa myös tasa-arvon mallimaassa"Maanantai 12.12.2016 Kansanedustaja ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Raassina osallistuu 13.-14.12. Japanin hallituksen järjestämään naisten asemaa ja tasa-arvoa käsittelevään WAW-konferenssiin. Suomesta oli edustaja konferenssissa myös viime vuonna, jolloin kutsuttuna oli Pekka Haavisto. Raassina piti maanantaina puheenvuoron EU:n järjestämässä WAW-konferenssin osaseminaarissa ”Economic Empowerment of Women”. Seminaariin osallistui päättäjiä, virkamiehiä ja elinkeinoelämän edustajia EU:n jäsenvaltioista ja Japanista. Puheenvuorossaan Raassina korosti, että tasa-arvon edistämisessä jokaisella meillä on osamme. ”Vaikka Suomessa ja muissa Pohjoismassa tasa-arvotilanne on erinomainen, yhteiskuntien muutos vaati meiltä muun tarkkaavaisuuden ohella myös jatkuvaa tasa-arvotyötä. Naisten osallistuminen työelämään ja päätöksentekoon mahdollisti aikanaan Suomen kehityksen hyvinvointiyhteiskunnaksi. Viime aikaiset tapahtumat Euroopassa osoittavat, että emme voi vain jäädä odottamaan, että sukupuolten välinen tasa-arvotilanne paranee Euroopassa ja lähialueilla. Kriisien ja sotien yhteydessä naisten ja lasten asema on kaikista turvattomin”, Raassina totesi. Kansanedustaja Raassina huomauttaa, että ”kukoistavassa yhteiskunnassa jokaisella pojalla ja tytöllä on mahdollisuus rakentaa työuraa, perhettä ja elämäänsä unelmiansa mukaisesti. Voimme menestyä, kun varmistamme, että naisilla on täysipainoinen mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja perheissä vanhempien vastuut jakautuvat yhdenvertaisesti. Suomessa perinteiset sukupuoliroolit vallitsevat edelleen. Sen osoittavat muun muassa naisten ja miesten väliset paikoin voimakkaatkin erot koulutus- ja työelämän eri aloilla. ” Raassina oli ilahtunut Japanin valtion tahdosta ja aktiivisuudesta edistää tasa-arvoa vuorovaikutuksessa eurooppalaisten kanssa. Japani ikääntyy nopeasti ja sitä uhkaava työvoimapula vaati sielläkin merkittäviä ratkaisuja naisten työssäkäynnin ja miesten hoivavastuun kasvattamiseksi. |
Kokoomusedustajat: Uusia toimenpiteitä tulee tehdä rivakasti peruskoulujen työrauhan varmistamiseksiPerjantai 9.12.2016 klo 19.01 Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Raassina kertovat sivistysvaliokunnan pyytäneen opetus- ja kulttuuriministeriötä valmistelemaan esityksen perusopetuslain muuttamisesta siten, että koulujen työrauhan ylläpitämistä koskevat keinot olisivat selkeämpiä ja vaikuttavampia. ”Peruskoulussa annettavan opetuksen merkitys on todella suuri lasten tulevan elämänpolun kannalta. Tämän vuoksi jokaisella oppilaalla tulee olla koulussa oikeus opiskella rauhassa vailla ylimääräisiä häiriötekijöitä. Samoin oppimisympäristön tulee olla turvallinen ilman väkivallan pelkoa. Perusopetuslakia tulee kehittää sellaiseksi, että koulun henkilökunnalla on riittävät keinot koulurauhan ylläpitämiseen ja kiusaamisen estämiseen”, toteavat kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Raassina. Eduskunnan sivistysvaliokunta hyväksymässä lausumaehdotuksessa tuotiin esimerkkeinä muutamia uusia keinoja työrauha varmistamiseen muun muassa jälki-istunnon suorittamista osana oppivelvollisuutta sekä perusopetuksen rehtorin oikeutta erottaa oppilas lyhyeksi määräajaksi. Nykyisin oppilas voi saada peruskoulun päättötodistuksen, vaikka hänellä olisi kymmeniä tunteja jälki-istuntoa suorittamatta. ”Opettajille tulee olla mahdollisuus huolehtia kasvatuksellisen tehtävän hoitamisesta yhteistyössä vanhempien kanssa. Koulussa on voitava puuttua häiritseviin tekoihin, jotta yksittäiset häiritsevät oppilaat eivät estäisi muiden oppimista. Valmistelu tulee tehdä huolella, jotta keinot työrauhan ylläpitämiseksi olisivat mahdollisimman tehokkaita ja oikeasuhtaisia”, sanovat kansanedustajat. ”Perusopetuslainsäädännön ajantasaisuus nousi esille käsiteltäessä normien purkua koskevaa esitystä, eikä siitä syystä tätä oltu valmisteltu osana tätä kokonaisuutta. Pidämme kuitenkin merkittävänä, että sivistysvaliokunta päätti nostaa tämän esille, jotta tarvittavat säädösmuutokset valmisteltaisiin mahdollisimman pian. Jokaisella on oikeus oppia rauhallisessa työympäristössä”, jatkavat kansanedustajat. Linkki lausumaan: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Sivut/SiVM_18+2016.aspx
Lisätiedot: Sanna Lauslahti puh. 050-5122380
Saara-Sofia Sirén puh. 050-5132051
Sari Raassina puh. 050-5232808 |
Kokoomuksen sote-kolmikko: Varsin tuore eläkeratkaisu takaa oikeudenmukaisen ja kestävän eläkejärjestelmänPerjantai 9.12.2016 Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina eivät pidä ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) masinoiman kansalaisaloitteen tavoitteita poistaa taitettu indeksi eläkkeistä oikeana keinona huolehtia kestävästä ja oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä. Kokoomusedustajat pitävät Kiljusen ajamaa aloitetta vastuuttomana ja lyhytnäköisenä ehdotuksena. - Jos kansalaisaloite indeksin muuttamiseksi hyväksyttäisiin, kuilu eri ikäluokkien välillä kasvaisi ja eläkerahastot olisivat syöty 2060-luvulla. Varojen loppuessa työeläkemaksu tulisi nostaa yhtä suureksi kuin työeläkemeno. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan yksityisen sektorin työeläkemaksu olisi tällöin noin 38 % palkoista. Vaihtoehtoisesti eläkkeitä tulisi tuolloin leikata noin 30 %.Tai jos rahastoja ei käytettäisi ja maksuja korotettaisiin tasaisesti, nousisi työeläkemaksu nykyisestä 24,4 prosentista noin kuusi prosenttiyksikköä yli 30 prosenttiin. Tässä vaihtoehdossa heikennettäisiin myös Suomen kustannuskilpailukykyä sekä ostovoimaa. Sarkomaa toteaa. - Kiljusen aloite romuttaisi eläkejärjestelmän kestävyyden, syöden nykyisten nuorten ikäluokkien vanhuudenturvan eikä kuitenkaan auttaisi köyhimpiä eläkeläisiä. Pienituloisten eläkkeensaajien ostovoimasta huolehditaan parhaiten varmistamalla takuueläkkeen riittävyys elämiseen. Haluamme, että takuueläkkeen tasoa nostetaan tulevina vuosina. Seuraavan kerran takuueläkkeeseen tulee tasokorotuksena 8 euroa vuonna 2018, Lauslahti toteaa. - Varsin tuore, laajalla konsensuksella sovittu eläkeratkaisu turvaa eläkkeiden kehityksen ja ostovoiman, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä eläkerahastojen riittävyyden jatkossakin. Siitä on syytä pitää kiinni, Raassina sanoo. Lisätiedot: Sari Sarkomaa Sari Raassina |
Eduskunnasta kolumni (Karjalainen ja Savon Sanomat 9.11.) Guggenheimistä kulttuurihyvinvointiinKeskiviikko 9.11.2016 - Sari Raassina Suomalaisessa kulttuurielämässä on vietetty viime ajat Guggenheimin aikakautta. Toteutuessaan museo ei ole vain helsinkiläinen kasvojenkohotus tai yksittäinen rakennus, vaan hyvin paljon enemmän. Jos pääkaupunki hylkää hankkeen, tulisiko meidän itä-suomalaisten yhdistää voimamme, jotta hanke voitaisiin toteuttaa rikkaan savo-karjalaisen kulttuuriperinnön vahvistamiseksi - ja alueemme elinvoiman ja kansainvälisyyden kasvattamiseksi? Guggenheimin olisi hedelmällinen perusta kaiken kulttuuritoiminnan laajentumiselle ja syventymiselle - jos ei välttämättä fyysisesti niin ainakin henkisesti. Guggenheim saattaa olla jo itsessään sellainen jalusta, joka nostaa suomalaisia kulttuurintekijöitä ja suomalaista kulttuuria kansainvälisille foorumeille. Guggenheim on omiaan vahvistamaan meidän taide- ja koko kulttuurialan tunnettuutta ja mielenkiintoa. Sillä voi olla suurempi vaikutus kuin monilla nykyisillä julkisen tuen muodoilla. Jos museohanke toteutuu, kulttuuri saa enemmän tilaa ajatuksissamme. Niin on käynyt jo nyt. Näin suuren ja valtavan sote-uudistuksen yhteydessä on tärkeää huomioida tutkimusnäytöt siitä, että kulttuurin harrastaminen ja sen sosiaaliset ulottuvuudet edistävät terveyttä vähintäänkin yhtä hyvin kuin säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio tai tupakoinnin lopettaminen. Luovuuden hyödyntäminen arjessa niin työssä kuin vapaa-ajalla on Suomen menestyksen avaimia tulevaisuudessa. Kulttuurin läsnäolo ruokkii luovuuttamme ja luovuus antaa ympäristön innovaatioille ja koko ihmiskunnan kehitykselle. Yksi hallituksen kärkihankkeista pyrkii parantamaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Prosenttitaideperiaatetta laajennetaan siten, että taidehankinnat koskettavat nykyistä laajemmin myös muuta kuin kuvataidetta. Prosenttitaide saattaa jo nykyisellään meitä lähemmäs taidetta, koska se syntyy keskelle ihmisten arkea. Kulttuuritapahtumat vaikuttavat positiivisesti kaupunkikulttuuriin ja –imagoon, mutta kulttuuri vaati myös tilaa. Siksi kaupunkikeskustojen uudistaminen on elinvoimaisen tärkeää. Tämä on onneksi ymmärretty kotimaakunnissamme. Joskus, ehkä useammin, meidän tulisi ajatella isommin. Kansainvälinen museohanke toteutuessaan nostaisi meidät kertaheitolla maailmankartalle, myös kulttuurin sektorilla. |
Maailman parhaat opettajat nyt ja tulevaisuudessaTorstai 27.10.2016 - Sari Raassina Viime viikkojen esimerkit suomalaisten opettajien vaikeuksista kyetä hallitsemaan oppituntien järjestystä aikuiselta odotettavalla kärsivällisyydellä ovat olleet valitettavia. Tapaukset ovat kuitenkin aina erilaisia ja niissä on useita eri osapuolia, eikä ensimmäisenä olekaan syytä lähteä tuomitsemaan opettajia. Kodin ja koulun yhteistyötä sekä vanhemmuuden tukemista lapsen ja nuoren eri kasvuvaiheissa tulee parantaa. Luottamus opettajien ammattitaitoon on Suomessa erittäin korkea. Heillä on opetuksen suhteen laajat pedagogiset valtuudet ja mahdollisuudet, ilman valvontaa ja kontrollia. Siksi opettajien osaamisesta on huolehdittava. Opettajankoulutuksen laadun takaamiseksi myös tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti opettajankoulutuksen uudistamista varten opettajankoulutusfoorumin. Nyt foorumi on saanut valmiiksi lähes sadan koulutusalan asiantuntijan taidolla tehdyn kehittämisohjelman. Työlle antoivat merkittävän panoksen myös monet opiskelijat ja opettajat. Opettajien perus- ja täydennyskoulun uudistamiseen halutaan ohjata tällä vaalikaudella yli 60 miljoonaa euroa. Uudistukset eivät siis jää vain kauniiksi tavoitteiksi, vaan niihin todella satsataan. Opettajankoulutuksen ohjelmia, oppimisympäristöjä ja työtapoja kehitetään, jotta ne vahvistaisivat opettajien uutta luovan asiantuntijuuden kehittymistä. Uusissa työtavoissa tullaan korostamaan oppijalähtöisyyttä ja tutkimusperustaisuutta. Opettajan työ ei ole pelkästään itsenäistä, vaan osansa on myös yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä. Vertaistuella on tässä suuri merkitys. Opettajien, kuten kaikkien muidenkin ammattiryhmien, elinikäinen oppiminen on olennaista oman ammattitaidon, työn mielekkyyden ja laadukkaan opetuksen varmistamiseksi. Koulutuspäivät on kyettävä turvaamaan ympäri Suomen niin, että ne edistävät opettajien ammattitaitoa, eivätkä ole pelkkää pakkopullaa työnantajalle. Kun opettajaopiskelijat oppivat jo opiskelun aikana työotteen, jossa halutaan ja kannustetaan aktiivisesti kehittämään omaa osaamista ja työtapoja, saadaan tämä asenne vietyä käytännössä opetukseen. Koulutuksemme perustuessa merkittäviltä osin laadukkaaseen opetukseen, täytyy huolehtia, että opetuksessa kyetään hyödyntämään viimeisintä tutkimustietoa. Voimme edelleen luottaa, että Suomessa on maailman parhaat opettajat. Opettajien osaamistaso, korkea koulutus, opetuksen vapaus ja työn arvostus ovat niitä tekijöitä, joiden varaan rakentuu koko koulutusjärjestelmämme toimivuus, yhdenvertaisuus ja menestys. Meille tämä on itsestäänselvyys. Kansainvälinen kiinnostus koulutustamme ja opettajiemme ammattitaitoa kohtaan tarjoaa meille hienon mahdollisuuden toimia suunnannäyttäjinä maille, jossa koulutusjärjestelmiä ja opettajankoulutusta kehitetään tai ne ovat vasta rakenteilla.
Sari Raassina, kansanedustaja |
Kokoomuskolmikko: Opiskeluhuolto on säilytettävä lähellä oppilastaLauantai 22.10.2016 - Sanna Lauslahti, Sari Raassina, Sari Sarkomaa Sote- ja maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella. Luonnoksessa on ehdotettu oppilashuollon järjestämisvastuun siirtämistä maakuntiin. Kokoomusedustajat Lauslahti, Sarkomaa ja Raassina eivät pidä perusteltuna ehdotusta siirtää opiskeluhuolto maakuntaan. ”Opiskeluhuollon paikka on kouluarjessa lähellä oppilaita. Vastuun tulee olla maakunnan sijaan kunnalla. Näin oppilaat tuntevat kuraattorit ja psykologit. Kouluarjessa toimivan ammattilaisen luokse on matala kynnys mennä, jos tarvetta tulee”, sanovat kansanedustajat. Tuore oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee oppilaitoksen hyvinvointityön perustaksi yhteisöllisen, kaikkia osallistavan ja ennaltaehkäisevän työn. Psykologien ja kuraattorien ajasta merkittävä osa on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllistä työtä tehdään koulun arjessa yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Sen avulla ehkäistään esimerkiksi kiusaamista ja koulupudokkuutta. ”Psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluyhteisön eteen on vaikea nähdä maakuntatasolla johdettavaksi työksi. Kouluyhteisön rakentamista ja ylläpitoa johdetaan koulutasolla. Jokaisella koululla on oma kulttuurinsa ja toimintatapansa. Yhteisöllistä ja myös koululaiskohtaista työtä tehdään tiiviinä osana koko koulun moniammatillista työtä. Ne ovat tiivis paketti, jota ei kannata lähteä rikkomaan. Velvoitteet ja resurssit on oltava yhdellä ja samalla taholla”, perustelevat kokoomusedustajat. ”Kuraattorien ja psykologien palvelut ovat mitä tärkeintä ennaltaehkäisevää työtä. Se on myös kuntien tehtävä mitä suurimmissa määrin. Palvelujen siirtämisellä maakuntatasolle olisi riski, että toimintaan tulisi byrokraattisia esteitä ja työn painopiste saattaisi siirtyä korjaavien toimien puolelle. Tähän meillä ei ole varaa. Syrjäytymisen estäminen on kaikkien meidän asia”, päättävät edustajat. Lisätiedot Sanna Lauslahti puh. 050 512 2380 Sari Sarkomaa puh. 050 511 3033 Sari Raassina puh. 050 523 2808 |
Kokoomuksen sotekolmikko: Terveysperusteinen sokerivero valmisteluunSunnuntai 16.10.2016 - Sanna Lauslahti, Sari Raassina, Sari Sarkomaa Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ehdottavat terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Vero laskettaisiin lisätystä sokerista. Sokerivero olisi täsmätoimi pureutua ennaltaehkäisevästi kasvaviin kansanterveysongelmiin. Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä. Kokoomuskansanedustajien mielestä makeisverolle ja muille haittaveroille on ollut vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. - Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin, muistuttavat edustajat. Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina mainitaan mm. kansanterveydenedistäminen ja kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin. - Yksi keinoista on valistus, mutta se ei riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita. Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, toteavat Kokoomusedustajat. Sokeriveron ottaminen käyttöön helpottuu, koska ensi vuoden alusta lisätyn sokerin määrän tulee näkyä pakkauksissa. - Kuluttajaa tulee palkita terveellisistä valinnoista kuten marjojen, hedelmien ja vihannesten suosimisesta. Myös tässä suhteessa kannustamme hallitusta tutkimaan mahdollisuuksia luoda myönteisiä porkkanoita kuluttajille, päättävät edustajat.
Lisätiedot: Sanna Lauslahti 050 5122380
Sari Sarkomaa 050 511 3033
Sari Raassina 050 5232808 |
Katse tyttöjen koulutukseenKeskiviikko 12.10.2016 klo 11.40 - Sari Raassina Eilen 11.10. vietettiin kansainvälistä tyttöjen päivää. Juhlapäivä nosti positiivisella tavalla esiin tyttöjen voiman ja ilon ympäri maailmaa. Päivä muistutti kuitenkin meitä raa’asti siitä, miten edelleen niin monet tytöt joutuvat kohtamaan syrjintää ja alistusta. Eilisen jälkeen meillä on tuoreessa muistissa vastuumme siitä, kuinka tärkeää on turvata jokaisen lapsuus, ilman painostusta, häirintää ja väkivaltaa. Lapsiäitiys on liian usein este omien haaveiden toteuttamiselle. Suurin osa lapsiäideistä on joutunut vasten omaa tahtoaan avioliittoon, jonka myötä useimmat ovat myös menettäneet mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuteensa. Äitiys lapsena on harvoin henkilökohtainen tahto. Se heikentää dramaattisesti tyttöjen mahdollisuuksia kouluttautua ja opiskella erityisesti köyhimmissä maissa. Vaikka juuri koulutus on avain pois köyhyydestä ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Tyttöjen koulutukseen panostaminen on erinomainen keino murtaa jyrkkiä sukupuolirooleja ja vähentää köyhyyttä. Kehitysmaissa perheille on usein varaa lähettää kouluun vain perheen poikia. Tyttöjen rooliksi jää monesti vastata kotitöistä, koska heiltä odotetaan nuorena avioitumista ja lasten hankintaa. Olen itse Plan-kummi afrikkalaiselle tytölle. Pienillä henkilökohtaisilla teoilla voimme jokainen tarjota suuren avun köyhimpien maiden lasten kouluttautumiselle. Taustalla pyrimme toki vaikuttamaan kansainvälisten verkostojen kautta siihen, että panostukset kehitysmaiden kouluverkostoon toteutuvat ja myös siihen, että näiden valtioiden päättäjät ymmärtävät kattavan peruskoulutuksen olevan paras satsaus köyhimpien yhteiskuntien menestykseen tulevaisuudessa. Tyttöjen talojen valoisat kokemukset Kuopiossa ja muualla Suomessa kertovat, kuinka tärkeitä yhteinen tila ja foorumi ovat nuorille myös meillä hyvinvointiyhteiskunnissa. Tila jossa ei pidetä yllä sukupuoli- ja rooliodotuksia tai korosteta tiettyjä elämänihanteita. Tyttöjen talossa jokaisella on vain yksi oikeus ja velvollisuus – olla oma itsensä ja hyväksyä muut sellaisina, kuin he ovat. Tämänpäiväisessä Savon Sanomien jutussa tiivistyy ilahduttavasti tyttöjen yhteisen toiminnan ja Tyttöjen talon ajatus: ”Parasta on lämmin ilmapiiri. Kaikki voivat tuntea olevansa tervetulleita.” |
Kokoomuksen sote-kolmikko: Päivystysuudistus parantaa potilasturvallisuuttaTorstai 22.9.2016 Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannustavat hallitusta viemään ehdotetun päivystysuudistuksen maaliin. - Uudistuksen tavoitteena on varmistaa riittävä osaaminen jokaisessa hoitavassa yksikössä ja sitä kautta parantaa potilasturvallisuutta, taata palvelujen yhdenvertainen saatavuus sekä myös hillitä sote-kustannusten kasvua, Sarkomaa kertoo tavoitteista. Kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita. Kuhunkin näistä sairaaloista tulisi vähintään noin kymmenen eri erikoisalan lääkärit ja sosiaalipäivystyksen ammattilaiset. - Vaativan päivystyksen keskittäminen lisää potilasturvallisuutta, koska valmius vaativien tilanteiden laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon on aina paikalla. Potilasturvallisuutta lisää myös se, että leikkauksiin tarvittavien ammattilaistiimien käytännön kokemukseen perustuva osaaminen karttuu, kun leikkauksia tehdään samassa yksikössä paljon. Maailmalta on selvä näyttö siitä, että leikkausten laatu paranee, kun leikkaustiimille karttuu kokemusta ja omassa työhistoriassa on samanlaisia tapauksia riittävän paljon, Raassina sanoo. Uudistuksen myötä matka-aika lähimpään laajan päivystysyksikön sairaalaan olisi puolella suomalaisista alle 30 minuuttia ja 80 prosentilla alle 50 minuuttia. - Uudistusta tehdään terveellä järjellä ja potilaan parasta ajatellen. Vaikka vaativaa päivystystä keskitetään, niin kaikkein pienimmissä sairaaloissa sekä joissain terveyskeskuksissa tarjotaan edelleen ympärivuorokautista kiireellistä hoitoa, jos välimatka isomman sairaalan päivystykseen on muuten liian pitkä, Lauslahti sanoo.
Lisätietoja: Sari Sarkomaa |
Hallitus investoi peruskoulun uudistamiseenPerjantai 16.9.2016 klo 16.00 - Sari Raassina Syyslukukauden alussa on uutisoitu paljon uudesta peruskoulun opetussuunnitelmasta. Uudistettu opetussuunnitelma vie suomalaista peruskoulua eteenpäin, mutta samalla suomalainen peruskoulu kaipaa yhä kokonaisvaltaisempaa rakenteellista uudistamista. Suomen vuodesta 2006 laskeneet PISA-tulokset ovat olleet kaikkien tiedossa jo useamman vuoden ajan. Suunnan kääntäminen on välttämätöntä, jotta voimme jatkossakin kertoa ylpeänä peruskoulustamme.
Tähän uudistamistarpeeseen on pyritty vastaamaan ”Uusi peruskoulu” -ohjelmalla. Asiantuntijaryhmä on ministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla määritellyt peruskoulun uudistustyölle kolme keskeistä tavoitetta: oppijalähtöisyys, maailman parhaat opettajat sekä avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Ohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista ja sitä tuetaan aina 90 miljoonalla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana.
Opettajien työ on suuressa murroksessa. Uusien opetusvälineiden ja -tapojen lisäksi digitalisaatio muuttaa opettajan perinteistä roolia. Tulevaisuudessa opettaja on oppimisen valmentaja ja oppilaan mentori, ei yksinäinen luennoitsija luokan edessä. Valtaosa uudistusohjelman rahoituksesta käytetään opettajien osaamisen vahvistamiseen, jotta jatkossakin opettajiemme osaaminen olisi maailman terävintä huippua.
Uusi peruskoulu -ohjelma tarjoaa jokaiselle Suomen 2500 peruskoululle mahdollisuuden "tutoropettajaan", jonka tehtäviin kuuluu opastaa muita opettajia uudesta pedagogiikasta ja digitaalisuuden mahdollisuuksista. Ohjelman myötä kouluja kannustetaan myös kansainvälistymään ja kokeilemaan rohkeasti uusia toimintatapoja. Kokeilukulttuurin myötä syntyneet parhaat käytännöt levitetään kaikkien koulujen käyttöön.
Suomi juhlii ensi vuonna 100-vuotiasta itsenäisyyttään. Juhlavuoden kunniaksi suomalaiselle peruskoululle rakennetaan uutta visiota. Kokoomus on aktiivisesti uudistamassa suomalaista peruskoulua vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Uudistusten tie on ainut tie, joka turvaa niin osaamisemme kehittymisen, koulutuksemme laadun kuin mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen – nyt ja tulevaisuudessa.
Sari Raassina kansanedustaja Savo-Karjala |
Kokoomuksen Sari Raassina: Maksuperusteinen arvolisävero tuo helpotuksen pienyrityksilleTorstai 11.8.2016 Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Raassina pitää valtiovarainministeriön budjettiesityksen toimia yrittäjyyden edistämiseksi hyvinä. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) torstaina esittelemässä budjettiesityksessä yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa maksuperusteisella arvolisäverotuksella, kotitalousvähennyksen korotuksella, yrittäjävähennyksellä sekä perintöveron laskemisella sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.
”Tiukkana aikana budjettiesityksestä löytyy myös paljon positiivista. Orpon budjettiesityksen yrittäjyystoimet antavat hyvän lähtölaukauksen syksyn budjettiriiheen, jonka pääteemaksi nousee työllisyys”, ennakoi eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina.
Yrittäjyyden edistämistoimista Raassina haluaa nostaa erityisen huomion kohteeksi maksuperusteisen arvolisäveron. Raassinan mukaan nykymuotoista arvolisäverotusta voi pitää suorastaan järjestelmävirheenä. Maksuperusteinen arvolisävero tarkoittaa sitä, että pienyritysten ei tarvitsisi enää jatkossa maksaa etukäteen arvonlisäveroja niistä tuloista, joista ne eivät ole saaneet vielä rahoja tililleen.
”Onhan se ollut täysin tolkuton tilanne, että pienet yritykset ovat joutuneet maksamaan verot ennen myyntituloja. Nyt tämä järjestelmävirhe korjataan”, sanoo Raassina.
”Arvolisäverotuksen muutos tuo pieniin yrityksiin lisää liikkumatilaa. Se ei ole mikään pieni asia, sillä yli 90% suomalaisista yrityksistä kuuluu niihin, joita helpotus koskee. Uskon, että tämä tulee kanavoitumaan pidemmällä aikavälillä myös työpaikkojen määrän kasvuun”, jatkaa Raassina.
Raassina uskoo myös muiden esitysten lisäävän taloudellista toimeliaisuutta Suomessa. Esimerkiksi kotitalousvähennyksestä on jo ennestään hyviä kokemuksia, ja siksi sen edistäminen on ollut Kokoomukselle tärkeää.
”Suomen talouden nostaminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan sen eteen tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Tässä paketissa on nyt sitä konkretiaa, jolla luodaan aineksia kasvuun”, toteaa Raassina.
Lisätiedot: Sari Raassina puh. 0505232808 |
Lapsille yhdenvertainen mahdollisuus liikuntaharrastukseenTorstai 21.7.2016 - Sari Raassina Suomalaisten liikkumisessa on havaittavissa valitettavaa ja selkeää eriytymistä – osa väestöstä liikkuu paljon ja monipuolisesti, osa taas ei harrasta liikuntaa lainkaan. Lasten liikuntamahdollisuuksien yhdenvertaisuuden varmistaminen on Kokoomukselle tärkeä kysymys ja osa mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista. Lapsena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa säilyy usein yllä koko aikuisiän ja tukee niin yksilön omaa kuin laajemmin koko väestön hyvinvointia.
Useissa tutkimuksissa ja kyselyissä on havaittu harrastuskustannusten kohoamisen olevan yksi merkittävä syy lasten ja nuorten liikkumisen vähentymiselle. Lapsuusiällä harrastamisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen vauhdittavat osaltaan terveys- ja hyvinvointierojen kasvua ja estävät liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Lasten ja nuorten yhdenvertaisten harrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti työryhmän etsimään keinoja liikuntaharrastusten kustannusten alentamiseksi.
Leena Harkimon johtama työryhmä arvioi keinoja, joilla harrastamisen kustannuksia voitaisiin alentaa. Työryhmä teki työnsä aikana havainnot, että harrastamisen kohonneet kustannukset ovat tärkeä, mutta vain yksi syy lasten liikkumattomuuteen, ja ettei kaikki liikunnan harrastaminen suinkaan ole kallista. Pienituloisissa perheissä kuitenkin jo pienetkin harrastamisen kustannukset voivat muodostua esteeksi.
Työryhmä havaitsi, että harrastamisen kohonnut hinta on moniulotteinen ongelma, joka vaatii eri tasojen toimijoilta aina valtiosta yksittäisiin seuroihin ja järjestöihin asti yhdensuuntaista ajattelua ja toimenpiteitä. Työryhmä esitti konkreettisiksi keinoiksi laskea harrastamisen kustannuksia esimerkiksi kuntien maksuttomia liikuntatilojen tarjonnan lisäämisen lapsille sekä nuorille.
Pienituloisimpien perheiden osalta lasten liikunnan harrastamisen edellytykset olisi turvattava kohdennetuilla toimeentulotuilla, joiden perusteet olisivat yhdenmukaiset kaikissa kunnissa. Kesä on sekä liikunnan kuin koko järjestökentän alueella suosittua leiriaikaa. Mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen kannalta on erityisen tärkeää, että kunnat tukevat pienituloisten perheiden lasten osallistumista leireille, joissa lapsella on harrastuksessa kehittymisen ohella mahdollisuus kehittää sosiaalisia taitojaan ja yhteistyökykyä.
Kokoomus haluaa osaltaan tehdä aktiivisesti töitä sen eteen, että työryhmän esittämät tavoitteet saadaan kirjauksista konkretiaan. Erityisesti Kokoomus haluaa tukea vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuutta purkamalla ja selkeyttämällä tarpeetonta säätelyä. Myös tietoisuutta työttömien mahdollisuudesta tehdä vapaaehtoistyötä työttömyysturvaa menettämättä on lisättävä. Lisäksi samalla, kun toimeentulotuen maksatus siirtyy KELA:n hoidettavaksi, on varmistettava pienituloisten perheiden lasten yhdenmukaiset oikeudet saada tukea kohtuullisiin harrastekustannuksiin.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo painotti linjapuheessaan tavoitetta, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on oltava mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Harkimon työryhmän selvitys rajautui koskemaan harrastamisen hintaa liikunta- ja urheiluseuroissa, mutta vastuuta ei voi yksin sysätä järjestökentälle. Myös kouluilla on merkittävä vastuu lasten liikunnasta ja harrastustoiminnasta. Kokoomus haluaa varmistaa jokaisen lapsen ja nuoren mahdollisuuden omaksua liikunnallinen elämäntapa levittämällä Liikkuva koulu -konseptin kaikkiin Suomen kouluihin. |
Kokoomuksen sote-kolmikko: varhaiskasvatusmaksujen korostusesitykset jätettiin pöydälle eduskunnassaTorstai 16.6.2016 klo 14.37 - Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Sanna Lauslahti Kokoomuksen kansanedustajat |
Walttia maltillaTorstai 9.6.2016 klo 18.42 - Sari Raassina Waltti- matkakortti on tullut vähitellen osaksi monien linja-automatkustajien arkea. Muun muassa Joensuun ja Kuopion kaupunkiliikenteessä Waltti- lippujärjestelmä on ollut käytössä jo noin vuoden ajan. Waltin vyöhykepohjaisuuden myötä samalla matkakortilla on tulevaisuudessa mahdollisuus matkustaa useilla eri paikkakunnilla paikallisliikenteessä sekä osittain myös maaseutuliikenteessä. Eri paikkakuntien välinen yhteiskäyttöisyys oli Waltin perustamisen tärkeimpiä syitä, vaikka se ei vielä nykyisellään olekaan mahdollista.
Tällä viikolla Waltti laajentuu Itä-Suomessa kattavasti ELY:n järjestämään liikenteeseen eli niin sanottuun maaseutuliikenteeseen. Samalla Waltti tulee käyttöön esimerkiksi Iisalmen kaupunkiliikenteessä. Sisäänajo on kuitenkin valitusprosessien viivästämänä vielä kesken ja siksi päällekkäin onkin vielä useita eri lippujärjestelmiä.
Waltti- kortin käyttöönoton aikana Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikenne on ollut huomattavan negatiivisen uutisoinnin kohteena. Kaksi vuotta sitten joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyi kaupungille ja liikenne kilpailutettiin EU:n palvelusopimusasetuksen päivittämisen vuoksi. Palvelutasoa ei kilpailutuksen yhteydessä heikennetty, mutta linjastoihin ja aikatauluihin tehtiin useita muutoksia kattavan analyysiin ja palautteen pohjalta. Noin kaksi vuotta myöhemmin arvioituna kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutaso on kokonaisuudessaan parantunut ja asiakasmäärät kääntyneet ilahduttavaan nousuun ei vain Kuopiossa, vaan myös valtakunnallisesti.
Joukkoliikenteen ympärillä elävään ilmapiiriin ja luottamukseen on varmasti vaikuttanut vahvasti Waltti. Sen eri osien käyttöönotto on viivästynyt poikkeuksetta ja anteeksiantamattomasti vähintään kuukausia. Syy on ollut toimittajan, ehkä hivenen Liikennevirastonkin, muttei missään tapauksessa Waltissa mukana olevien kaupunkien. Se mitä kaupungit voivat tehdä, on varmistaa aktiivisuudellaan, että Waltin omistajakaupungit saavat vielä aikanaan tuntuvan korvauksen kohtuuttomista viivästyksistä.
Jotain positiivistakin Waltista – parin kuukauden ajan kortin on vihdoin voinut ladata myös netissä. Alamme olla askeleen lähempänä tätä päivää, vaikka paradoksaalisesti myös nettilataaminen on kärsinyt ongelmista. Viimeksi Joensuussa kuluvalla viikolla.
Seuraavaksi voimme odottaa erityisesti matkailijoille ja harvoin matkustaville kätevän mobiililipun tuloa. Waltti on lopullisesti toteutuessaan erinomainen tuote ja monipuolistaa lippuvalikoimaa siten, että siitä löytyy taloudellisesti järkevä tuote useimpaan hetkeen ja useimmille käyttäjille. Waltti tarvitsee kuitenkin vielä malttia.
Uusimpana Wallttina ovat yhteistyökumppaneiden korttia vastaan tarjoamat alennukset. Kortilla saa alennusta muuan muassa Itäisen Tanssin aluekeskuksen esityksistä. Hyvä tästä vielä lopulta tulee, kunhan pysytään liikkeellä. |
Kokoomuksen Lauslahti, Raassina ja Siren: Onnittelut uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneilleLauantai 4.6.2016 Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Raassina ja Saara-Sofia Siren haluavat onnitella kaikkia uusia ylioppilaita ja ammattiin valmistuneita.
”Tänä viikonloppuna uudet ylioppilaat ja ammattiin valmistuneet saavat todistukset käteen ja palkkion puurtamisestaan. Laadukas lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus antavat hyvät välineet niin työelämään kuin jatko-opintoihin. Meidän tulee tukea valmistuneita nuoria huolehtimalla, että heillä on mahdollisuus halutessaan jatkaa opiskelua mahdollisimman joustavasti”, toteaa Lauslahti.
”Valintakoejärjestelmän kehittäminen on tärkeätä, jotta jatko-opintoihin hakeutumassa oleva nuori löytäisi tiensä nopeasti oikealle koulutusalalle. Meidän tulee pyrkiä siihen, että mahdollisimman harva toisen asteen koulutuksen päättänyt joutuisi viettämään välivuotta vastoin tahtoaan jäykän pääsykoejärjestelmän vuoksi”, Siren toteaa.
”Sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokoulutuksen tulee antaa jatko-opintokelpoisuus jatkossakin. Pääsykoejärjestelmän uudistamisessa on huomioitava, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla säilyy jatkossakin mahdollisuus hakea koko työuransa ajan korkeakouluopintoihin. Lukiotaustaisten opiskelijavalinnassa ylioppilastutkintoa tulee puolestaan hyödyntää aikaisempaa enemmän. Pääsykokeita tarvitaan jatkossakin osalla aloista, mutta kokeiden tulisi tällöin olla luonteeltaan selkeämmin soveltavuutta mittaavia, eikä vai ulkoa oppimisen testaamista”, Raassina linjaa.
Lisätiedot: Sanna Lauslahti puh. 050 5122 380
Saara-Sofia Sirén puh. 050 513 2051
Sari Raassina puh. 050 523 2808 |
Kokoomuksen sivistysvaliokuntalaiset suhtautuvat toiveikkaasti päivähoitomaksujen korotusten perumiseenPerjantai 3.6.2016 Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Raassina ovat toiveikkaita varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotusten uudelleenharkinnasta. Kansanedustajien mukaan päivähoitomaksujen peruminen olisi luontevaa osana kilpailukykysopimusta, sillä kyse on ennen kaikkea lapsiperheiden ostovoiman parantamisesta ja kotimaisen kysynnän vahvistamisesta.
”Kiitämme hallitusta varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korottamisen uudelleenharkinnasta. Mielestämme on tärkeää, että osana kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevia päätöksiä arvioidaan myös pienten lasten vanhempien työssä käymisen mahdollisuudet”, toteavat kokoomuslaiset sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Raassina.
Hallitus ilmoitti torstaina harkitsevansa varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korottamista. Hallituksen esitys varhaiskasvatusmaksujen korottamisesta olisi laskelmien mukaan tuottanut 54 miljoonan euron lisätulot valtiolle. Valiokuntakuulemisten aikana on kuitenkin selvinnyt, että niin moni kunta jättäisi korotuksen ottamatta käyttöön, että tätä ei tultaisi saavuttamaan.
”Valiokuntakäsittelyn aikana on ilmennyt, että arvioitu lisätulo ei välttämättä tulisi toteutumaan, koska moni suuri kaupunki on päättänyt olla korottamatta maksuja. Korotus on myös osoittautunut olevan haastava lapsiperheiden ostovoiman kannalta. Korotuksen vaikutukset työllisyyteen ovat myös osoittautuneet todennäköisesti negatiivisiksi. Tämän vuoksi on hyvä harkita esitystä uudelleen”, edustajat päättävät. |
Kokoomuksen sote-kolmikko iloitsee merkittävästä askeleesta tukea omaishoitajien arvokasta työtäTorstai 26.5.2016 klo 16.09 - Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti, Sari Raassina Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät eduskunnan käsittelyssä olevaa omaishoitolakia eduskuntakauden yhtenä tärkeimpänä lakiesityksenä. Esityksessä esitetään vapaapäiviin oikeutettujen omaishoitajien ja perhehoitajien vapaiden lisäämistä. Sote-kolmikko iloitsee, että kokoomuksen yhtenä kärkitavoitteena ollut omaishoitajien tukeminen nyt toteutuu.
Omaishoidon kehittäminen oli kokoomukselle hallitusneuvotteluissa keskeinen tavoite. Kokoomukselle oli arvovalinta, että suurten leikkausten aikana omaishoitoon panostetaan merkittävästi lisäeuroja. Näin valtakunnallinen omaishoidon kehittämisohjelma ottaa merkittävän askeleen eteenpäin.
Jatkossa kaikki sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lisäksi niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen olisi jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohden. Lisäys on merkittävä, sillä tällä hetkellä noin 15 prosentilla omaishoitajista ei ole vapaita lainkaan.
”Kokoomuksen keskeisiä tavoitteita ovat olleet omaishoitajien tukeminen, vapaiden lisääminen, sijaishoidon saatavuuden ja laadun kehittäminen sekä omaishoidon ja ansiotyössä käynnin yhteensovittaminen. Onkin tervetullut uutinen, että pitkään ajamassamme asiassa otetaan merkittäviä harppauksia eteenpäin. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että omaishoitajien vapaiden käyttöön tulee joustavuutta, kun vapaan voi pitää vuorokautta lyhyemmissä jaksoissa. Tämä on ollut omaishoitajien toive”, kansanedustajat Sarkomaa, Lauslahti ja Raassina sanovat.
Kun tuetaan omais- ja perhehoitajia, voidaan samalla vähentää perinteisen laitoshoidon tarvetta ja lisätä kotona asumista. Samalla vähennetään kalliita laitoskustannuksia. Tärkeintä on omaishoitajan jaksamisen ja omaishoidon laadun edistäminen.
”Koti on monelle se tärkein paikka asua. Jos kotona asuminen voidaan omaishoidolla mahdollistaa, on sen tukeminen erittäin perusteltua ihmisen elämän laadun kannalta. Toisaalta samalla huomioidaan omaishoitajan taakka. Lailla turvataan omaishoitajien vapaat hetket, joiden avulla he voivat kerätä voimavaroja läheistensä hoitamiseen”, sanovat edustajat.
Edustajat muistuttavat, että omaishoitajan jaksaminen on avainasemassa. Siihen liittyy myös riskitekijöitä, kuten omaishoitajan uupuminen, syrjäytyminen tai sairastuminen. Omaishoidon uudistuksen myötä hyvinvointi- ja terveystarkastukset kirjataan lakiin. Edustajat kannustavatkin kuntia ottamaan tarkastukset käyttöön. Lailla pyritään siihen, että vuosittain aiempaa suuremmalle osuudelle omaishoitajista tehtäisiin hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta.
”Uudistuksessa omaishoitajan jaksaminen ja hyvän arjen varmistaminen on saatu keskiöön. Uuden lain myötä läheisiään hoitavien jaksamista ja asemaa parannetaan. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla voidaan ennaltaehkäisevästi tarttua ja auttaa omaishoitajaa ajoissa. Näillä toimilla vältytään siitä, ettei omaishoitajasta tule autettavaa”, edustajat toteavat.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa Puh. 050 511 3033
Sanna Lauslahti Puh. 050 512 2380
Sari Raassina Puh. 050 5232 808 |
Positiivista sykettä vaalipiirissäMaanantai 23.5.2016 klo 12.38 - Sari Raassina Pohjois-Savo nousi yrittäjien parhaaksi maakunnaksi, Pohjois-Karjala vahvana kakkosena. Näin saatiin lukea viime torstaina, kun Suomen Yrittäjät julkaisivat Elinkeinopoliittisen mittarin. Edellisessä kahden vuoden takaisessa kyselyssä Pohjois-Karjala oli ensimmäinen ja Pohjois-Savo jaetulla kolmannella sijalla. Maakuntien menestykseen vaikuttivat pitkälti kuntapalvelut ja päätöksenteon yrityslähtöisyys. Perjantaina puolestaan uutisoitiin Iisalmen menestyksestä kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa. Iisalmi oli pienistä kaupungeista paras keskustojen Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen tutkimuksessa. Kuopion elinvoimaisuus ja kehitys nousi esille reilu kuukausi sitten julkaistussa valtakunnallisessa imagotutkimuksessa. Kuopio oli kyseisessä tutkimuksessa valtakunnan neljänneksi suosituin muuttokohde. Elinkeinopoliittisessa mittarissa Kuopio ylsi jo toiseksi kaikista yli 50 000 asukkaan kaupungeista. Alle 10 000 asukkaan kunnista Keitele oli selvästi paras jo toista kertaa peräkkäin. Koko Savo-Karjalan alue näyttää elinvoimaisuuttaan ja todistaa, että yrittämisellä on mainiot edellytykset muuallakin kuin Etelä-Suomessa. Rohkeat pitkälle tulevaisuuteen katsovat inevestoinnit, sujuvat kaavamuutokset ja muun muassa liikenneratkaisut luovat pohjaa uudelle kasvulle. Yrittäjämyönteisyys ja yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa mahdollistaa omalta osaltaan uusien työpaikkojen syntymisen ja heijastuu aina lopulta myönteisesti myös muuttohalukkuuteen ja asuinviihtyvyyteen. Edellä mainitut tutkimukset mittaavat osuvasti kaupunkiseutujen houkuttelevuutta ja elinkeinopolitiikan onnistumista. Niiden pohjalta kaupungit ja kunnat saavat tärkeää tietoa toteutettujen investointien ja toimenpiteiden vaikutuksista sekä ennen kaikkea tulevaisuuden kehittämistarpeista. Viimeaikaisten tulosten pohjalta on hyvä jatkaa, ja kehittää aina vain parempia välineitä kerätä tietoa ja kuunnella niin kansalaisia kuin yrittäjiä. Savo-Karjalassa monet asiat ovat hyvällä tolalla. |
Tasa-arvo vaatii vain tekoja (julkaistu Savon Sanomissa 11.5. ja Karjalaisessa 12.5.)Keskiviikko 11.5.2016 - Sari Raassina Hallitus hyväksyi viime viikolla tasa-arvo - ohjelman vuosille 2016-2019. Se pitää tavoitteiden ohella sisällään myös toimenpiteitä. Ainoa yksiselitteinen ja sellaisenaan toteutettava toimi on työnantajille maksettava 2500€ kertakorvaus perhevapaista aiheutuvista kustannuksista. Tulevan kolmen vuoden aikana tarvitaan vielä monia muita konkreettisia päätöksiä.
Julkisuudessa on jäänyt vähäiselle huomiolle esitys sukupuolivaikutusten arvioinnista merkittävien uudistusten ja hankkeiden yhteydessä. Arvioinnin varmistaminen on ministeriöiden vastuulla. Kyseinen kirjaus voisi olla huomattavasti tiukempikin. Sukupuolivaikutukset täytyy ottaa kaikessa julkisessa päätöksenteossa punnittavaksi siinä missä jo nykyisin ympäristövaikutukset.
Euroopan tasa-arvoinstituutin tuore tasa-arvoindeksi sijoittaa Suomen EU-valtioiden joukossa toiselle sijalle. Tunnustetusta tasa-arvotilanteesta huolimatta Suomen toivotaan kiinnittävän huomioita varsinkin koulutuksen eriytymiseen miesten ja naisten ammatteihin, naisten osa-aikatyöhön sekä sukupuolten välisiin tuloeroihin. Kaikki mainitut ovat yhteiskunnasamme niin kovin tuttuja, pitkäaikaisia tasa-arvo-ongelmia. Tavoitteista ja puheista on päästävä vihdoin tekoihin.
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluu 100 tasa-arvotekoa – hanke, jossa sukupuolten välisen tasa-arvon eteen tehdään uusia ja konkreettisia tekoja, yhdessä ympäri Suomea. Ohjelmassa nousevat esiin erityisesti naiset ja naisen asema. Tasa-arvotekoihin voivat ryhtyä niin järjestöt, yritykset, kuin vaikkapa koulut. Hankkeen myötä uudet ja toteutettavat sekä toivottavasti avaramieliset ideat tulevat kaikkien näkyville ja hyödynnettäväksi.
Teoilla – yhdessä ideoimalla, osallistumalla ja toteuttamalla sekä edistämme että huolehdimme sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta nopean globalisoitumisen ja digitalisaation aikana.
Tasa-arvo on myös merkittävä osa suomikuvaa. Maailmalla nousee yhä uudestaan esille se, että ensimmäiset vaaleilla valitut naiskansanedustajat olivat suomalaisia. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli annettu sitä edellisenä vuonna - ensimmäisenä Euroopassa. Eduskunta kokoontuu naisten äänioikeuden juhlaistuntoon 1.6., jolloin tulee kuluneeksi päivälleen 110-vuotta siitä, kun säädyt hyväksyivät valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Juhla motivoikoon meitä konkreettisiin tasa-arvotekoihin myös tulevaisuudessa. |