Blogi

Asevelvollisuus ei ole hukkaan heitettyä aikaa

Share |

Tiistai 8.3.2016 klo 18.36 - Sari Raassina


On selvää, että pakollinen asevelvollisuus kohtelee miehiä ja naisia eriarvoisesti, ja tuntuu monesti nuorten mielestä vähintäänkin epämiellyttävältä jos ei sentään turhalta. Useimpia houkuttavat jo opintojen aloittaminen tai työelämään siirtyminen sekä itsenäisen elämän rakentaminen. Joka tapauksessa varusmiespalvelussa samoin kuin siviilipalvelussa on paljon hyvää ja hyödyllistä myöhempää elämää ajatellen. ”Välttämätön paha” tarjoaa monia mahdollisuuksia, myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaville naisille.

Koska asevelvollisuus koskettaa vain miehiä, sen tulisi vaikuttaa mahdollisimman vähän nuorten miesten mahdollisuuksiin kouluttautua ja työskennellä sekä hankkia myöhemmin elantoa. Tällä hetkellä miehet ovat poissa työelämästä vähintään puolen vuoden ajan naisia pidempään pelkästään asevelvollisuuden vuoksi.

En kannata naisten yleistä asevelvollisuutta. Useissa kriisiajan tehtävissä vaaditaan edelleen sellaisia fyysisiä ominaisuuksia, jotka ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Toisaalta kriisien luonne on muuttunut ajan kuluessa. Enenevissä määrin tehtävissä korostuukin muut kuin henkilön fyysiset ominaisuudet.

Kokonaiskuvassa huolestuttavaa on kuitenkin se tosiasia, että nuorten miesten kyky suorittaa asevelvollisuus, erityisesti fyysisen kunnon osalta, on heikentynyt voimakkaasti. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus ja siihen kannustaminen ovat oiva keino saada asepalvelukseen lisää motivoituneita ja kykeneviä nuoria. Välttämättömän tärkeää on myös nuorten liikuntaharrastusten tukeminen ja erityisesti toisen asteen opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edistäminen.

Noin joka neljännes varusmies suorittaa varusmiespalveluksen yhteydessä johtajakoulutuksen. Johtajakoulutusta arvostetaan myös siviilissä ja se tunnustetaan monissa opinnoissa. Puolustusvoimat ovat ylpeitä johtajakoulutuksestaan ja sitä kehitetään jatkuvasti. Koulutus ei valmista vain kriisiajan johtajuuteen, vaan siinä on huomattavan paljon sovellettavaksi mihin tahansa organisaatioon tai tilanteeseen, jossa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Työelämässä naisten määrä johtajissa on edelleen valitettavan pieni. Vapaaehtoinen asepalvelus on tässä mielessä myös naisille loistava mahdollisuus hankkia johtajakoulutusta ja sitä kautta parempia valmiuksia hakeutua sekä myöhemmin menestyä johtajatehtävissä niin työelämässä kuin järjestötyössä.

Johtajakoulutuksen ohella varusmiespalveluksen yhteydessä on mahdollista suorittaa tiettyjä ammattipätevyyksiä kuten E-luokan ajokorttioikeus sekä muuta tunnustettua osaamista.

On olemassa joitakin keinoja, joilla voidaan vahvistaa asevelvollisuuden arvostusta ja samalla lieventää asevelvollisuudesta aiheutuvaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Suurimpana epäkohtana koen nykyjärjestelmässä sen, ettei asevelvollisuusaika kerrytä lainkaan eläkettä. Siten se on myös omiaan heikentämään asevelvollisuuden arvostusta ja vapaaehtoisen asepalveluksen houkuttelevuutta.

Asevelvollisuuden pitäisi kerryttää eläkettä varusmiespalvelun kestoon perustuen, joko 6, 9 tai 12 kuukauteen pyöristettynä. Kertymän suuruus olisi järkevää asettaa samaksi, mitä on nykyisin tutkintoon johtavan opiskelun ajalta, jolloin se vastaisi 700€ palkkatuloja kuukaudessa. Siviilipalveluksen osalta eläke voisi kertyä laskennallisesti 6 kuukauden osalta. Uudistuksen tulisi luonnollisesti koskea myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia.

Nykyinen käytäntö, jossa eläkettä ei kerry, on periaatteellisessa mielessä epäoikeudenmukainen, vaikkakin miesten eläkekertymä kääntyy työuran aikana lähes poikkeuksetta naisia paremmaksi eritoten äitiyslomien, vanhempainvapaiden jakautumisen ja naisten alhaisemman palkkatason myötä. Naisten työmarkkina-asemassa on vielä hurjan paljon edistettävää.

Eläkkeen karttumisen ohella asevelvollisuuden suorittaneilta 90-luvun lamavuosina poistetun kotiuttamisrahan palauttaminen on tarpeen. Kotiuttamisraha on luonteeltaan kotiuttamisen jälkeisen, välittömän toimeentulon turva. Varusmiesliiton esittämänä 200€ suuruisena sen vuosittaiset kokonaiskulut olisivat noin 5 miljoonaa.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini