Blogi

Seksuaalinen häirintä (SS kolumni 21.1.16)

Share |

Torstai 21.1.2016 - Sari Raassina


Tutkimusten mukaan yhä nuoremmat joutuvat kohtaamaan niin ruumiillista kuin henkistä seksuaalista häirintää: ehdottelua, ahdistelua, koskettelua ja käpälöintiä. Kouluterveyskyselyssä 8.-9.- luokkalaisista tytöistä yli 60 prosenttia ja pojistakin liki puolet kertoo kohdanneensa seksuaalista häirintää joskus tai toistuvasti.  

Viimeaikaisia maahanmuuttajien toimesta ympäri Eurooppaa toteutettuja naisten joukkoahdisteluja on tullut myös Suomen poliisin tietoon. Näissä tapauksissa on ollut havaittavia piirteitä suunnitelmallisuudesta. Kyseinen toiminta on suomalaisille vierasta ja täysin tuomittavaa.

Olen omassa elämässänikin joutunut tilanteisiin, joissa fyysistä koskemattomuuttani on loukattu. 80-luvulla Egyptin Luxorissa miesjoukko pyrki erottamaan minut puolisostani, ympäröi minut ja toimi muutenkin hyvin samankaltaisesti kuin Senaatintorin ja Kölnin tapahtumissa. Viimeisin esimerkki löytyy viime keväältä Kuopion torilta, jolloin vaalitilaisuudessa, keskellä kirkasta päivää suomalainen mieshenkilö katsoi oikeudekseen tarttua rintoihini. On hyvä, että lainsäädäntöä on selkeytetty, mutta väitän, että ilmoituskynnys tapauksista on edelleen varsin korkea.

Edelleen hyvin humalahakuinen juomakulttuurimme on henkilökohtaisen koskemattomuuden näkökulmasta huolestuttavaa. Humalaisten ahdisteluyrityksiin ei tule suhtautua yhtään sen kevyemmin kuin muissakaan tilanteissa, vaan kaikesta häirinnästä on kerrottava eteenpäin.

Voimme parhaiten ehkäistä ulkomaalaisten toimesta tapahtuvaa seksuaalista häirintää parantamalla entisestään kotouttamista ja koulutusta, jotta kulttuurierot ja lainsäädäntö ovat varmasti jokaisen tiedossa.

Suurien ulkomaalaisten miesjoukkojen kokoontuminen julkisille paikoille kertoo paljolti heidän toimettomuudestaan ja kotouttamisen vähintään osittaisesta epäonnistumisesta. Madaltamalla turvapaikanhakijoiden työllistymisen kynnyksiä, voisimme ehkäistä tehokkaasti toimettomuutta.

Yksilön turvallisuuteen nojaavassa yhteiskunnassamme ei ole totuttu suurien joukkojen kokoontumiseen ilman näkyvää, esimerkiksi mielipiteen ilmaisuun liittyvää syytä. Poliisin tehtävänä on puuttua joukkoistumiseen.

Pitkälti rasistisien tavoitteiden pohjalta toimivat kiihkoisänmaalliset katupartiot ovat omiaan aiheuttamaan enemmän pelkoa ja kärjistymistä kuin turvallisuuden tunteen kasvua. Vakaumuksellinen katupartiointi ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.

Turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön välit ovat jännittyneet huolestuttavalla tavalla. Yhteiskunnassamme kaivataan ymmärrystä. Todellisiin ongelmiin tulee aina puuttua, koskevat ne sitten kantaväestöä, ulkomaalaisia tai meitä molempia.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini