Blogi

Tasa-arvo vaatii vain tekoja (julkaistu Savon Sanomissa 11.5. ja Karjalaisessa 12.5.)

Share |

Keskiviikko 11.5.2016 - Sari Raassina


Hallitus hyväksyi viime viikolla tasa-arvo - ohjelman vuosille 2016-2019. Se pitää tavoitteiden ohella sisällään myös toimenpiteitä. Ainoa yksiselitteinen ja sellaisenaan toteutettava toimi on työnantajille maksettava 2500€ kertakorvaus perhevapaista aiheutuvista kustannuksista. Tulevan kolmen vuoden aikana tarvitaan vielä monia muita konkreettisia päätöksiä. 

 

Julkisuudessa on jäänyt vähäiselle huomiolle esitys sukupuolivaikutusten arvioinnista merkittävien uudistusten ja hankkeiden yhteydessä. Arvioinnin varmistaminen on ministeriöiden vastuulla. Kyseinen kirjaus voisi olla huomattavasti tiukempikin. Sukupuolivaikutukset täytyy ottaa kaikessa julkisessa päätöksenteossa punnittavaksi siinä missä jo nykyisin ympäristövaikutukset. 

 

Euroopan tasa-arvoinstituutin tuore tasa-arvoindeksi sijoittaa Suomen EU-valtioiden joukossa toiselle sijalle. Tunnustetusta tasa-arvotilanteesta huolimatta Suomen toivotaan kiinnittävän huomioita varsinkin koulutuksen eriytymiseen miesten ja naisten ammatteihin, naisten osa-aikatyöhön sekä sukupuolten välisiin tuloeroihin. Kaikki mainitut ovat yhteiskunnasamme niin kovin tuttuja, pitkäaikaisia tasa-arvo-ongelmia. Tavoitteista ja puheista on päästävä vihdoin tekoihin.

 

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluu 100 tasa-arvotekoa – hanke, jossa sukupuolten välisen tasa-arvon eteen tehdään uusia ja konkreettisia tekoja, yhdessä ympäri Suomea. Ohjelmassa nousevat esiin erityisesti naiset ja naisen asema. Tasa-arvotekoihin voivat ryhtyä niin järjestöt, yritykset, kuin vaikkapa koulut. Hankkeen myötä uudet ja toteutettavat sekä toivottavasti avaramieliset ideat tulevat kaikkien näkyville ja hyödynnettäväksi. 

 

Teoilla – yhdessä ideoimalla, osallistumalla ja toteuttamalla sekä edistämme että huolehdimme sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta nopean globalisoitumisen ja digitalisaation aikana.

 

Tasa-arvo on myös merkittävä osa suomikuvaa. Maailmalla nousee yhä uudestaan esille se, että ensimmäiset vaaleilla valitut naiskansanedustajat olivat suomalaisia. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli annettu sitä edellisenä vuonna - ensimmäisenä Euroopassa. Eduskunta kokoontuu naisten äänioikeuden juhlaistuntoon 1.6., jolloin tulee kuluneeksi päivälleen 110-vuotta siitä, kun säädyt hyväksyivät valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Juhla motivoikoon meitä konkreettisiin tasa-arvotekoihin myös tulevaisuudessa. 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini