Blogi

Kokoomuksen Raassina: Lääketieteellinen tutkimus saa tarvitsemansa lisärahoituksen

Keskiviikko 29.8.2018 klo 16:53 - Sari Raassina

Hallitus julkaisi budjettiriihen neuvottelutuloksen tänään. Vuoden 2019 talousarviossa halutaan panostaa erityisesti tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osaamiseen. Kokoomuksen kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja erikoislääkäri Sari Raassina on tyytyväinen riihen linjauksiin erityisesti lääketieteen tutkimuksen osalta. Hallitus päätti lisätä terveydenhuollon yksiköissä tehtävän lääketieteellisen tutkimuksen rahoitusta kuudella miljoonalla yhteensä 21 miljoonaan euroon.

”Terveydenhuollon yksiköissä tehtävän yliopistotasoisen tutkimuksen rahoituksen taso turvataan ensi vuodelle. Hallitus päätti lisätä omaan esitykseensä kipeästi tarvitut kuusi miljoonaa euroa. Hyvä, että hallitus päätti lisätä rahoitusta."

Terveydenhuollon yksiköissä tehtävän yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitus on pienentynyt viime vuosina. Kuluvalle vuodelle eduskunta päätti lisätä rahoitusta suhteessa hallituksen esitykseen. Raassina iloitseekin siitä, että hallitus lisäsi puuttuvat kuusi miljoonaa nyt suoraan omaan esitykseensä.

”Ei tässä ollut muuta vaihtoehtoa. Rahoituksen kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen oli yksinkertaisesti löydyttävä, vaikka valtiontalouden raami onkin tiukka ja velkaannumme edelleen. Tämän korkeatasoiseen kliiniseen tutkimukseen tarkoitetun rahan määrä on pienentynyt vuosi vuoden jälkeen. Kohta oltaisiin oltu tilanteessa, ettei tutkimustoimintaa olisi pystytty ylläpitämään tarvittavassa laajuudessa, riittävän monessa yksikössä.”

Sairaaloissa tapahtuva kliininen tutkimus on tärkeää muun muassa uusien hoitomuotojen käyttöönoton ja kehittämistyön kannalta.

”Terveydenhuollon yksiköissä, sairaaloissa tehtävä kliininen tutkimustyö on valtavan tärkeää paitsi suomalaisen terveydenhuollon laadun, myös uusimpien hoitomuotojen käyttöönoton ja kehittämisen kannalta. Nyt kun koko sote-järjestelmä on muuttumassa, olisi ollut kerrassaan ajattelematonta, jos tämän tutkimuksen rahoitus olisi heikentynyt”, Raassina päättää.

 

Lisätietoja:

Sari Raassina
+358 505232808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Raassina kannattaa alaikäisten avioliittojen kieltämistä

Perjantai 29.6.2018 klo 14:36 - Sari Raassina

Tiedote 29.6.2018

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Raassina kannattaa alaikäisten avioliittojen kieltämistä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina tukee oikeusministeri Häkkäsen esitystä kieltää alaikäisten avioliittojen solmiminen Suomessa. Nykyisin alle 18-vuotias voi saada luvan avioitumiseen oikeusministerin luvalla.

- Avioliitto on kahden aikuisen ihmisen välinen vapaasta tahdosta solmittava liitto. Mielestäni lapsi ei voi tehdä tällaista päätöstä, vaan avioliiton solmiminen tulee jättää täysi-ikäisten asiaksi. Pidän tämän johdosta kannatettavana esitystä poistaa lainsäädännöstämme lapsien avioitumisen Suomessa, toteaa Raassina.

Oikeusministeriön tänään julkistamassa arviomuistiossa on arvioitu kansallista avioliittolupahakemusmenettelyä ja alaikäisten avioliittoa laajemmin. Oikeusministeri Häkkänen on kertonut esittävänsä alaikäisten avioliiton poikkeuslupamenettelyn poistamista lainsäädännöstä. Tämän lisäksi muistiossa arvioidaan alaikäisten solmimien avioliittojen tunnustamiseen liittyviä kysymyksiä.

- Lapsien tulee antaa olla lapsia täysi-ikäisyyteen asti. Meidän tulee suojata alaikäisiä mahdollisuuksilta painostaa heitä avioliiton solmimiseen, tämä tulee jättää täysi-ikäisenä vapaasta tahdosta tapahtuvaksi. Pidän tärkeänä, että alaikäisten avioliittojen tunnustamisen edellytyksiä on myös arvioitu. Suomessa tapahtuvan avioitumismahdollisuuden poistaminen alaikäisiltä on tärkeä, erityisesti tyttöjen asemaa parantava ihmisoikeusteko, Raassina linjaa.

 

Lisätiedot

Sari Raassina, 09 432 3130

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alaikäisten avioliitot, lasten oikeudet, nuorten oikeudet,

Lakialoitteeni laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain muuttamisesta

Torstai 28.6.2018 klo 14:45 - Sari Rassina

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa esitetään lisättäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin säännös, jonka mukaan tiettyjen henkilöryhmien tutkiminen tai hoitaminen olisi sallittua vain terveydenhuollon ammattihenkilöille. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että muut kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt voisivat hoitaa henkilöä, joka on raskaana tai jolle on tehty elinsiirto, ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa.

Lakialoitteen tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta rajaamalla vakavien sairauksien hoito ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöille. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa, ettei potilas jäisi vakavissa sairauksissa ilman lääketieteellistä taudinmääritystä tai mahdollisuutta siihen. Lakialoitteella ei ole tarkoitus rajoittaa vaihtoehtohoitojen tarjoajien toimintaa muiden vähemmän vaarallisten tautien ja sairauksien hoitamisen osalta. 

 

PERUSTELUT

Viralliseen terveydenhoitoon kuulumattomien hoitojen tarjonta, markkinointi ja käyttö ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tarpeesta hoitomenetelmien antajien valvontaan on keskustelu pitkään. Hoitomenetelmien antajilta puuttuu kyky tunnistaa akuuttia lääketieteellistä hoitoa vaativat sairaudet, mikä saattaa johtaa asiakkaan terveyden vakavaan vaarantumiseen. Vaihtoehtohoitojen valvonnan puutteellisuus ja tästä seuraava potilaan oikeusturvan heikentyminen ovat selkeitä ongelmia.

Suomessa ei tällä hetkellä ole vaihtoehtohoitoja ja niiden harjoittamista koskevaa erityislainsäädäntöä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua. Lakialoitteella on tarkoitus edistää lain tavoitteen toteutumista säätämällä vaikeiden sairauksien hoitaminen ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi.

Terveydenhuollon ammattihenkilölain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua varmistamalla, että laissa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus ja muu riittävä ammatillinen pätevyys, järjestämällä terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta terveyden- ja sairaanhoidossa sekä helpottamalla ammatillisesti perusteltua terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista käyttöä.

Näin ollen lakialoitteessa ehdotetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin lisättäväksi terveydenhuollon ammattihenkilön tutkimusta ja hoitoa edellyttäviä potilasryhmiä ja sairauksia koskeva 4 b luku. Luku sisältää säännöksen oikeudesta tutkia ja hoitaa eräitä kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia potilasryhmiä ja vaikeimpia sairauksia. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on parantaa yleistä potilasturvallisuutta luomalla säännökset siitä, mitä potilasryhmiä voisivat hoitaa vain terveydenhuollon ammattilaiset ja minkä sairauksien hoitoon vaihtoehtohoitojen antajat voisivat osallistua ainoastaan yhdessä laillistetun lääkärin kanssa.

 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

1.

Laki

terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettuun lakiin (559/1994) uusi 4 b luku seuraavasti:

4 b luku

Terveydenhuollon ammattihenkilön tutkimusta ja hoitoa edellyttävät potilasryhmät ja sairaudet

23 f §

Oikeus tutkia ja hoitaa eräitä potilasryhmiä ja sairauksia

Oikeus tutkia tai hoitaa henkilöitä on sallittu ainoastaan tämän lain 2 §:ssä tarkoitetuille terveydenhuollon ammattihenkilöille silloin kun:

1)      täysi-ikäinen henkilö ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan;

2)      alaikäisellä ei ole hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumusta tutkimukseen tai hoitoon;

3)      tutkimukseen tai hoitoon sisältyy hypnoosia; tai

4)      potilasturvallisuus edellyttää muusta erityisestä, henkilön sairauteen tai hoitomuotoon liittyvästä syystä terveydenhuollon ammattihenkilön tutkimusta tai hoitoa.

Muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa hoitaa henkilöä, joka on raskaana tai jolle on tehty elinsiirto, taikka hoitaa syöpää, diabetesta, epilepsiaa, vakavaa mielenterveyden häiriötä, mielisairautta, dementiaa tai muuta näihin verrattavaa vakavaa sairautta taikka tartuntatautilaissa säädettyä yleisvaarallista tartuntatautia, ellei tutkimusta ja hoitoa toteuteta yhteistyössä lääkärin kanssa.

 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20  .

 

Helsingissä 28.6.2018

Sari Raassina kok.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uskomushoidot, terveydenhoito, puoskarilaki,

Pirulliset ongelmat

Tiistai 24.4.2018 - Sari Rassina

Oletteko koskaan törmänneet kaikkien alojen asiantuntijaan? Niihin ihmisiin, joilla on nopea vastaus kaikkeen ja se vastaus on ratkaisu kaikkiin ongelmiin tai haasteisiin. Minä olen.

Mitä pidempään olen toiminut eri tehtävissä, sitä enemmän olen oppinut kunnioittamaan itselleni vastakkaisten mielipiteiden ja aivan erityisesti niihin liittyvien perusteluiden kuuntelemista. Samoin suhtaudun suurella kiitollisuudella erityisasiantuntijoiden lausuntoihin ja tiivistyksiin esim. jonkin tieteenalan tai yhteiskuntasektorin kentältä, joihin itselläni ei ole koulutuksen tai kokemuksen mukanaan tuomaa osaamista.

Politiikka parhaimmillaan on ryhmätyötä, jossa jokainen tuo keskusteluun oman osaamisensa ja mielipiteensä. Yhteinen näkemys, etenemissuunta tai päätös muotoutuu eri tulokulmista kyseistä asiaa tuntevien asiantuntijoiden ja ryhmään kuuluvien maailmankatsomuksesta ja näkemyksestä. Valtakunnan tasolla hallituspuolueen eduskuntaryhmässä vaikutetaan hallituksen linjaan ja lakiesitysten valmisteluun sekä tietenkin sovitaan siitä, mitä lakiesityksiä puolletaan lopullisissa äänestyksissä. Yhteistyö on sitä tärkeämpää, mitä haastavimmista kysymyksistä ollaan päättämässä.

”Pirulliset ongelmat” ovat politiikan arkipäivää. Termillä tarkoitetaan moniulotteista ongelmaa, jolla on laajat vaikutukset niin ihmisiin kuin talouden kantokykyyn. Sote-uudistus on erinomainen esimerkki pirullisesta ongelmasta: Nykytila on kestämätön, mutta täydellistä ratkaisua on tavattoman vaikeaa löytää.

Pirulliset ongelmat ja ”kaikkien alojen asiantuntijat” ovat vaarallinen yhdistelmä. Nykyisessä mediamaailmassa on helppo saada palstatilaa kärkevillä, yhden totuuden mielipiteillä. Ongelmia on aina helpompi luetella kuin osallistua ratkaisujen löytämiseen.

Soten kaltaisten viheliäisen vaikeiden uudistusten läpiviennissä täytyy hyväksyä epävarmuutta. Oleellista on varautua riskeihin ja säilyttää herkkyys reagoida nopeasti mahdollisiin ongelmiin. Lainsäädäntö on kuin puunrunko, jonka lehdet kasvavat asetuksien, toiminta-ja hallintosääntöjen ja kokeilujen mukanaan tuoman kokemuksen kautta.

Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva sote-lakikokonaisuus on riittävän vahva runko hyvän palvelujärjestelmän perustaksi. Nyt tarvitaan päätöksiä vatuloinnin sijaan.

 

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa

Kommentoi kirjoitusta.

Vastine kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen kirjoitukseen: "Talous kasvaa, lomarahaleikkaukset pysyvät"

Keskiviikko 13.9.2017 - Sari Raassina

Mäkisalo-Ropponen kirjoitti Savon Sanomien blogissaan, että hallitus olisi päättänyt jatkaa kunta-alan pienipalkkaisten alojen lomarahaleikkauksia vuoteen 2019 saakka. Todellisuudessa hallitus ei ole päättänyt lomarahoista, vaan kilpailukykysopimuksen mukaisista lomarahojen leikkauksista ovat sopineet ammattiliitot keskenään.

Vaikka julkisen talouden tila on osoittanut elpymisen merkkejä, ihmisten huoli talouden tilanteesta ja valtion velkaantumisesta on pysynyt korkeana. Suomen talouden kasvuennuste on edelleen euroalueen hitainta, samalla kun huoltosuhteemme jatkaa kasvuaan. Suomi on useaan kertaan ollut vaarassa joutua EU-komission tehostettuun talousohjaukseen. 

Julkisten alojen palkat ovat suuri menoerä valtion taloudessa. Jotta valtio voi vähentää velkaantumista ja pitää yllä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, toimintojen tehostamista on tehtävä monilla sektoreilla. Nyt tehtävät ja toivottavasti määräaikaiseksi jäävät lomarahaleikkaukset, ovat osa koko julkista hallintoa koskevaa sopeuttamistarvetta. Sopeuttamistoimenpiteillä on tarkoitus turvata jatkossakin muun muassa laadukas ja maksuton koulutus sekä monipuoliset ja vaikuttavat hyvinvointi- ja terveyspalvelut. 

Lasten ja nuorten sekä tulevien sukupolvien osalta julkisen talouden ennuste ja huoltosuhteen kehitys vaikuttavat huomattavasti nykyistä heikommalta. Jokaisen sukupolven on kannettava vastuunsa kansantalouden kestävyydestä myös pidemmällä aikavälillä. Olisi vastuutonta ajaa yhteiskuntamme taloudellisesti toivottomaan tilaan ja jättää lasku nuorempien sukupolvien maksettavaksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuopio ja Joensuu - Itä-Suomen toivot (julkaistu Savon Sanomissa 6.9.)

Keskiviikko 6.9.2017 - Sari Raassina

Kaupungistuminen eli urbanisaatio ei ole uusi asia, mutta sen vaikutuksiin on toden teolla Suomessa herätty vasta viime vuosina.

Maaseudun väestö on – siltarumpupolitiikasta ja hyvistä hankkeista huolimatta – harvennut ja harmaantunut. Suomessa on vallinnut käsitys, että velvollisuutenamme on yrittää estää tai ainakin hidastaa kaupungistumista aivan kuin siinä ilmiönä olisi jotain pahaa ja tuomittavaa.

Totuus on kuitenkin, että taloudellinen kasvu tapahtuu kaupunkikeskittymissä, useammat ihmiset haluavat asua kaupungeissa ja tiivis kaupunkirakenne on myös ekologisesti kestävä tapa elää. Suomi tarvitsee nykyistä aktiivisempaa kaupunkipolitiikkaa.

Keskustelu kaupungistumisesta kärjistyy meillä Itä-Suomen maakunnissa vastakkainasetteluun kaupunkikeskusten ja maaseudun välillä. Kuopion seutu kasvaa sekä taloudeltaan että väestöltään ja Joensuun seutu sinnittelee pysyäkseen kasvu-uralla, mutta kun katsomme rehellisesti väestöennusteita muissa kunnissa, ei hyvältä näytä.

Kilpailu työpaikoista ja osaavasta työvoimasta on varsin raadollista. Etelän kasvukeskukset houkuttelevat nuoria opinnoilla, työtilaisuuksilla ja vapaa-ajan palveluilla, ja valitettavan harvoin tie käy takaisin synnyinseuduille.

On ensisijaisen tärkeää pitää kiinni keskuskaupunkien vetovoimasta. Vain siten on mahdollista turvata pienempien kaupunkien (joissa on myös paljon valtakunnallisestikin merkittävää vientiteollisuutta) ja haja-asutusalueiden tulevaisuus.

Ilman maaseudulla tehtävää työtä ei meillä syötäisi puhdasta kotimaista ruokaa ja metsäteollisuutemme raaka-aineet jäisivät paikalleen lahoamaan, mutta työpaikat näillä aloilla eivät merkittävästi lisäänny. Monipuolinen elinkeinorakenne on tulevan hyvinvointimme edellytys.

Valtakunnan tasolta tarvitaan edelleen aktiivisia, perusteltuja ja vaikuttavia toimia. Tie- ja liikenneinfrahankkeita on ulotettava myös meidän alueellemme ja digitalisaation luvattuna aikana myös valtion sektorin tehtäviä voi hyvin hoitaa nopeiden valokuituyhteyksien kautta niin Kiuruvedeltä kuin Ilomantsista.

Budjettiriihen linjaus Neurologisen tutkimuskeskuksen rahoituksesta Kuopioon on juuri oikeansuuntainen toimenpide. Uskon, että hyville hankkeille löytyy jatkossakin rahoitusta. Meidän on kuitenkin oltava rohkeampia, tehostettava edunvalvontaamme ja ennen muuta ymmärrettävä, ettei vastustaja ole naapurikunta tai -maakunta. Jos joku alueellamme menestyy, sataa se kaikkien meidän laariin.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Raassina: Neurokeskus Kuopioon on askel oikeaan suuntaan ? Suomella mahdollisuudet neurotieteiden edelläkävijäksi

Perjantai 1.9.2017 - Sari Raassina

Hallitus on sitoutunut tukemaan Itä-Suomen yliopiston aloitetta Suomen neurokeskus –osaamiskeskittymän perustamisesta Kuopioon. Puolitoistavuotista pilottihanketta tukevat opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa 1,8 miljoonalla eurolla. Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta voidaan osoittaa rahoitusta hankkeeseen sen työllistämisvaikutusten vuoksi.

Kokoomuksen kuopiolainen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina iloitsee hallituksen päätöksestä. Raassinan mukaan hankkeessa tulee näkymään suomalainen huippututkimus, eri yliopistojen neurotutkimusprofiilit sekä yritysten ja yliopistojen sekä yliopistosairaaloiden välinen yhteistyö. Alueelliset vaikutukset Pohjois-Savolle ja Kuopiolle tulevat olemaan merkittävät.

-Neurokeskus on Kuopiolle tärkeä piristysruiske. Kaupungissa toimii suuri joukko terveysalan vientiyrityksiä, ja neurokeskus vahvistaa jo valmiiksi korkeaa osaamistasoa alueella. Keskus luo myös lisää alan työpaikkoja, mahdollistaa uusien yritysten syntymisen ja vahvistaa jo olemassa olevia toimijoita, Raassina toteaa.

Raassinan mukaan on tärkeää, että suomalainen huippututkimus ja korkea osaaminen neurologian ja sitä lähellä olevien tutkimusalojen kehittyy ja menestyy myös kansainvälisesti. Hankkeen myötä Suomella on entistä paremmat edellytykset kehittyä neurotieteiden edelläkävijämaaksi. Hallituksen rahoituspäätös on osa terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Sari Raassina

+358 505232808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Raassina: Hallitus ohjaa ensi vuodelle 100Me valinnanvapauskokeiluihin - välttämätön askel sudenkuoppien ratkaisemiseksi

Torstai 27.4.2017

”Määrärahan lisäys on merkittävä. Sen mittakaavasta saa hyvän kuvan vertaamalla sitä tänä vuonna käynnistyneisiin viiteen kokeilualueeseen, joihin varattiin yhteensä 10M€, sanoo Kokoomuksen eduskuntaryhmän vpj. Sari Raassina.”

Raassina on tyytyväinen siihen, että hallitus on ottanut vakavasti valinnanvapaudesta esitetyt riskit yhdenvertaisten ja kustannustehokkaiden palveluiden toteutumisesta.

Vaiheittainen siirtyminen on Raassinan mielestä järkevin ja turvallisin tapa ottaa valinnanvapausmalli käyttöön koko Suomessa niin, että se palvelee nopeaa ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä eri asiakasryhmien kohdalla ja erilaisilla asuinalueilla.

"Lausuntokierroksella esiin nostetuista riskeistä ja mahdollisista sudenkuopista saadaan näiden kokeiluiden kautta riittävästi tietoa ja käytännön kokemusta. On tärkeää, että olemme mahdollisimman hyvin valmistautuneita laajan valinnanvapauden toteuttamiseen. Muuten matkustamme vain sokeasti kohti tuntematonta. Kokeilujen kautta voimme jakaa parhaat käytännöt ja löytää ratkaisut havaittuihin ongelmiin "toteaa Raassina.”

 

Sari Raassina

kansanedustaja

050 5232808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Raassina: Pohjois-Savosta pilottimaakunta valinnanvapauden toimeenpanossa

Torstai 6.4.2017 klo 14:35 - Sari Raassina

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina ehdottaa, että Pohjois-Savon tulisi tarttua ensimmäisten joukossa jo vuonna 2018 valinnanvapausmallin rakentamiseen. Hallitus on avaamassa kunnille mahdollisuuden yhdessä maakunnan kanssa lähteä pilotoimaan sote-palveluiden valinnanvapautta jo vuonna 2018. Maakunnat voivat aloittaa pilotoinnin niin, että sote-keskukset aloittavat jo 1.1.2018 tai viimeistään 1.7.2018.

”Pilottimaakunnille on luvassa taloudellisia kannusteita ja joustavuutta aikatauluissa. Valinnanvapauden aikaisemmalla startilla voisimme luoda omaehtoisesti juuri alueellemme sopivan mallin. Siksi olisi syytä olla edelläkävijöiden joukossa”, sanoo Raassina.

”Eri puolilla Pohjois-Savoa on jo hyviä kokemuksia siitä, miten julkisen rinnalla yksityiset tuottavat terveydenhuollon palveluita. Käytetään savolaisen valinnanvapauden mallin rakentamisessa hyödyksi näitä hyviä kokemuksia. Etunoja valinnanvapaudessa hyödyttää paitsi alueen ihmisiä, myös alan toimijoita, kun ne pääsevät mukaan nopeammin kuin kilpailijansa hitaammin valinnanvapauden piiriin tulevissa maakunnissa”, sanoo Raassina.

Valinnanvapaus tulee voimaan 1.1.2019 kaikissa maakunnissa. Asiakasseteli, suun terveydenhuolto ja henkilökohtainen budjetti tulevat käyttöön vuoden alusta.

”Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella vuoden alussa käynnistynyt valinnanvapauskokeilu on osoittanut, että terveyspalveluiden tuottamiselle on hyvät edellytykset myös maaseutumaisilla alueilla. Kiuruvedellä toimii nyt yksityinen lääkäriasema, joka suunnittelee parhaillaan toimintansa laajentamista myös Sonkajärvelle”, toteaa Rassina. 

Hallitus aikaistaa toimeenpanoa ja antaa maakunnille ja kunnille mahdollisuuden pilotteina kokeilla valinnanvapautta jo vuonna 2018. Toisaalta niille maakunnille, joilla esimerkiksi tietojärjestelmät tuottava haasteita, annetaan mahdollisuus, että yksi valinnanvapauden työkalu eli sote-keskus tulee voimaan viimeistään 1.7.2019.

Lisätiedot:

Sari Raassina

puh. 050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Vastine (julkaistu Savon Sanomissa 29.3) Hyvä perhepolitiikka on mahdollisuuksien tasa-arvoa työssä ja kasvatuksessa

Keskiviikko 29.3.2017 - Sari Raassina

Kristiina Poutiainen kritisoi kirjoituksessaan 27.3. Kokoomuksen ajamaa perhevapaiden uudistamisen mallia. Väärien käsityksien välttämiseksi avaan hieman sitä, mihin Kokoomus uudistuksella pyrkii. Kokoomus haluaa uudistuksella edistää hoitovastuun tasaisempaa jakamista, tasa-arvoisia uramahdollisuuksia sekä mahdollisuuksien tasa-arvoa koulutuksessa.

Toisin kuin Poutiainen väittää Kokoomuksen perhevapaamallissa joustava ansiosidonnainen vanhempainraha jakautuu vanhempien kesken siten, että molemmille vanhemmille on kiintiöitynä 3kk ja loput 6kk saa perhe jakaa vapaasti. Lisäksi vanhemmilla on käytössä 6kk hoitoraha. Malli ei määrittele missä järjestyksessä vapaat on pidettävä. Se antaa paljon joustoa ja mahdollistaa erilaisten perheiden tilanteet paremmin kuin nykyinen järjestelmä. Äiti voi hyvin pitää yhtenäisen vanhempainvapaa jakson, mutta halutessaan olla myös osa-aikaisesti töissä jossain vaiheessa.

Tosiasia on, että naisten työmarkkina-asema on huonompi. Se on seurausta mm. siitä, että naiset kantavat hoivavastuun käytännössä yksin. Isät ovat vanhempia yhtä lailla, mutta heidän uran edistämiseen perhe ei vaikuta samoin. Naisten kohdalla epätasa-arvo näkyy suurempana eläkeläisköyhyytenä. Yhteiskunnan tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta – näin on myös sen tukijärjestelmien kohdalla. Päättäjinä meidän on korjattava rakenteita, jotka eivät ole tasa-arvoisia. Tasa-arvo tarkoittaa myös isien mahdollisuutta olla kotona lapsensa kanssa.

Meillä hyvää tutkimusnäyttöä siitä, että varhaiskasvatus on yksi koulujärjestelmämme vaikuttavimmista osista. OECD:n arvioiden mukaan varhaiskasvatukseen laitettu euro tuottaa itsensä 7-8 kertaisena takaisin. Jani Erola (2016) mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen korreloi myöhemmän kouluttautumisen kanssa. Varhaiskasvatus ei korvaa vanhempia vaan tukee kasvatuksessa. Etenkin haastavimmista kotioloista tuleville lapsille pedagogisesta kasvatuksesta on eniten hyöytä. Varhaiskasvatus on lapselle oikeus.

Toimiva perhepolitiikka tarkoittaa perheen ja työn joustavaa yhdistämistä sekä mahdollisuuksien tasa-arvoa lapsille.

 

Sari Raassina

kansanedustaja,

Kokoomuksen eduskuntaryhmän

varapuheenjohtaja 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen mallilla kohti joustavampaa perhe- ja työelämän yhdistämistä

Torstai 2.3.2017 klo 21:52 - Sari Raassina

Nykyinen perhevapaajärjestelmä on tullut tiensä päähän. Nykyinen malli on jäykkä ja joustamaton. Olen aidosti innostunut nyt käytävästä keskustelusta, ja toivon todella, että hallitus käärii hihat ja uudistaa perhevapaajärjestelmän jo tällä vaalikaudella.

Kokoomuksen 27.2. julkaisema Perhe ja työelämä –asiakirja sisältää ehdotuksia varhaiskasvatuksen uudistamiseksi ja perheiden sujuvamman arjen mahdollistamiseksi. Kokoomuksen perhevapaamalli edistäisi myös vanhemmuuden tasaisempaa jakautumista.

Uudistus vahvistaisi ennen kaikkea tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä. Perhevapaat olisivat paremmin yhdistettävissä vaihtuviin työ- ja elämäntilanteisiin.

Esitetty perhevapaa koostuisi äidille viisi viikkoa maksettavasta odotusrahasta ja vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainrahasta, jossa molemmille vanhemmille on kohdennettu 3kk. Seuraavat 6kk olisi mahdollista jakaa perheen haluamalla tavalla.

Kokoomus haluaa lisätä perheiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa vapaasti jaettavaksi jäävän 6kk osuuden voisikin siirtää myös muulle lasta hoitavalle aikuiselle kuten isovanhemmalle tai uusioperheen jäsenelle.

Vanhempainrahan jälkeen puoli vuotta maksettava hoitoraha jaettaisiin vanhempien kesken tasan ja sen suuruus olisi 800€ kuukaudessa. Hoitoraha olisi mahdollisuus puolittaa, jolloin sen kesto riittäisi vuodeksi ja määrä olisi 400€ kuukaudessa.

Kokoomukselle sekä tasa-arvo että mahdollisuuksien tasa-arvo ovat tärkeitä. Esitetyn mallin myötä vanhemmilla olisi mahdollisuus yhdistää perhe ja työelämä niin itselle kuin perheelle parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tulevaisuudessa Kokoomuksen tavoitteena on maksuton osapäiväinen varhaiskasvatus, johon koko ikäluokka osallistuisi. Haasteena on löytää keinoja lisätä erityisesti pienituloisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, joka on erinomainen keino parantaa myöhempää oppimiskykyä ja –halua, ja kehittää sosiaalisia taitoja sekä suvaitsevaisuutta.

Koko asiakirja on luettavissa osoitteessa https://dl.dropboxusercontent.com/u/44708/PERHEET_JA_TYOELAMA_issuu.pdf

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko vaatii: Oikeus hyvään saattohoitoon turvattava laissa

Torstai 2.3.2017

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve selkeiden säädösten saattohoidon yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on ilmeinen. Hyvä ja oikea-aikainen saattohoito tulee olla jokaisen suomalaisen perusoikeus.  Saattohoito on hoitoa, joka ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa ja on kestoltaan viikkoja tai enintään kuukausia. Käytössä on käypähoitosuositus, jossa ohjeistetaan erilaisten fyysisten ja henkisten oireiden asianmukaiseen hoitoon.

”Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saattohoitokoulutuksen järjestäminen ei ole tarpeeksi systemaattista ja alan erityispätevyyden haltijoita on Suomessa liian vähän. Koulutuksen ja tiedon lisääminen on paras tapa parantaa nopeasti saattohoidon laatua Suomessa”, sanoo kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Saattohoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. Saattohoitoyksiköitä tarvitaan lisää ja samalla on kehitettävä kotisaattohoitoa. Saattohoidon puutteet voivat näkyä esimerkiksi siinä, ettei kivunlievitykseen saa asianmukaista apua.

”Hyvä saattohoito tarvitsee toteutuakseen siihen sitoutuneen ja osaavan hoitohenkilökunnan, jotta ihmisiä voidaan kunnioittavasti säästää tarpeettomalta kärsimykseltä. On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan rooli ja vastuut”, toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Toisin kuin usein kuvitellaan, lääketieteen näkökulmasta saattohoidossa käytettävät menetelmät ovat pääosin melko helposti opittavissa. Kyse on usein asenteista, huomauttaa kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina ja jatkaa:

”Kuolemasta puhuminen on vaikeaa sekä henkilökunnalle että potilaalle ja hänen omaisilleen. Kuitenkin hoidon periaatteista tulisi sopia ajoissa ja hoidettavan itsensä tulisi olla tietoinen hoitolinjauksista. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee aina kunnioittaa”, painottaa Raassina.

Sote-kolmikko esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää viipymättä selvityksen saattohoidon toteutumisesta koko Suomessa. Selvityksen yhteydessä on kartoitettava mahdolliset laatusuositus- ja lainsäädäntötarpeet, saattohoidon organisoiminen sote-uudistuksen yhteydessä sekä moniammatillisen henkilökunnan koulutukseen järjestäminen ja resursointi.

Eduskunta keskustelee tänään eutanasia-aloitteesta täysistunnossaan. Eutanasia on iso eettinen kysymys, johon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sarkomaa, Raassina ja Lauslahti paneutuvat huolella. Aloite nostaa esille kuolevan potilaan hyvän ja inhimillisen hoidon.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

Sanna Lauslahti

+358 505122380

 

Sari Raassina

+358 505232808

Kommentoi kirjoitusta.

Ei kai Suomessa asu maailman hölmöin kansa?

Keskiviikko 1.3.2017

(Kirjoitus on julkaistu eduskunnasta-palsatalla Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 1.3.)

Suomen turvetuottajat ja -käyttäjät ovat viime viikkoina kampanjoineet, luvalla sanoen, varsin värikkäällä kampanjalla turpeen käytön puolesta. Kampanjan sävy on ollut shokeeraavaa ja ainakin allekirjoittaneessa se on herättänyt ärtymystä.

Suomen maa-alasta erilaisia soita on noin kolmannes. Noin kahdeksasosa maamme soista on suojeltuja. Kuitenkin vain alle prosentti soista on energiaturvekäytössä. Silti energiaturpeen osuus on noin 5% kotimaisesta sähköntuotannosta ja vajaa 15% kulutetusta kaukolämmöstä. Voidaan siis perustellusti sanoa, että turpeen merkitys Suomen energiahuollossa on merkittävä.

On selvää, että niin turpeen kuin muiden eloperäisten sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyy hiilidioksidipäästöjä. Perinteiset turpeennostomenetelmät ovat aiheuttaneet ympäristöhaittoja kuten alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä, ja vaikuttaneet pieneltä osaltaan myös erittäin uhanalaisten vaelluskalakantojen tilanteeseen. Ympäristöjärjestöt ovat kantaneet huolta mm. luonnon moninaisuuden vähenemisestä turvesoiden hyödyntämisen yhteydessä.

Tiedon lisääntyminen ja tekniikan kehittyminen ovat oleellisesti vähentäneet turpeen käytöstä syntyviä haittoja. Hyödynnettävien turvesoiden oikea valinta, ympäristövaikutusten huolellinen etukäteisselvittely, tiukka lupamenettely ja valvonta ovat avainasemassa kestävän turvetuotannon toteuttamiseksi. Käytöstä poistetun turvesuon palauttaminen metsityksen kautta takaisin hiilinieluksi on huolehdittava. Moderneissa voimalaitoksissa voidaan vähentää huomattavasti pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä.

Turve on joka tapauksessa kotimainen energiavara, jolla voidaan tukea yhteiskuntamme huoltovarmuutta. Turpeella voisi olla merkittävämpi rooli tuontienergiaa – esimerkiksi kivihiiltä ja öljyä - korvaavana energialähteenä.  Meillä Itä-Suomessa jokainen paikallinen työpaikka on tärkeä. Kotimaisen polttoaineen niin puuperäisen kuin turpeenkin käyttö tuo työtä kotiseudullemme. 

Suomessa ei suinkaan asu maailman hölmöin kansa. Meidän on pyrittävä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Matkalla sinne meidän on kuitenkin hyödynnettävä fiksulla ja ympäristöä huomioivalla tavalla kotimaiset energialähteet. Suomen on määrätietoisesti toimittava EU-tasolla siten, että puun ja turpeen poltto on mahdollista jatkossakin osana energian tuotantoamme.

 

Sari Raassina,

kansanedustaja

Kommentoi kirjoitusta.

Sähkökauppayhteistyöllä ei luovuta omasta sähköstä

Perjantai 24.2.2017

(Julkaistu Savon Sanomissa 24.2.)

Kaupunginvaltuutettu Kaija Räsänen (ps.) esitti huolensa Kuopion Energian, Jyväskylän Energian ja Loisteen suunnitteleman sähkökaupan yhteisyrityksen vaikutuksista (SS 21.2.).

Räsästä huolestuttaa Kuopion Energian ja erityisesti sen sähkökaupan säilyminen Kuopion kaupungin omistuksessa. Tarkoituksenamme on siirtää Kuopion Energian nykyinen sähkökauppaliiketoiminta kokonaisuutena uuteen yhteisyritykseen.

Omistus ei siirrossa katoa. Saamme vastikkeena sähkökauppamme kokoa ja arvoa vastaavan osuuden yhteisyrityksestä. Sähköverkko, kaukolämpö ja energian tuotanto säilyvät Kuopion Energiassa.

Kuopiolaisten sähkön saannin turvaaminen ei liity sähkökauppaliiketoimintaan. Sähkön siirrosta vastaa Kuopion Sähköverkko Oy, ja sen tuotannosta osana pohjoismaista kokonaisuutta Haapaniemen voimalaitos.

Kuopion Energian osuuden myyminen yhteisyrityksestä ei ole mahdollista ilman omaa päätöstämme. Jos muut osakkaat haluavat luopua omistuksistaan, on meillä oikeus lunastaa luopujien osuus.

Tavoitteenamme sähkökauppojen yhdistämisessä on säilyttää kuopiolaisten omistuksen arvo. Sähkösopimusten kilpailuttaminen on yleistynyt. Valtakunnallisuus on välttämätöntä, jos haluamme kasvattaa myyntiämme. Kasvu on edellytys tuottotason säilyttämiselle, sillä kilpailu pienentää myynnin katetta. Sähkön myynnin asiakaskohtainen kustannus alenee asiakasmäärän kasvaessa. Kuopiolaiset hyötyvät, kun pystymme säilyttämään kauppamme arvon ja tuottotason.

Yhteishanke ei ole johtajien päähänpisto. Kuopion Energian hallitus on seurannut sähkömarkkinoiden kehittymistä. Yhteisen sähkönmyyntiyhtiön selvittäminen on strategiamme mukaista. Asiaa on valmistelu kaupungin konserniohjeiden mukaisesti. Kolmen yhtiön sähkökauppatoimintojen yhdistäminen ei synny käden käänteessä, vaan se edellyttää laajoja selvityksiä. Valmistelu vie aikansa, ja julkisuuteen kannattaa tulla vasta, kun on jotain kerrottavaa.

Yhteisyritys on toteutuessaan Suomen neljänneksi suurin sähkönmyyjä, mikä on hyvä lähtökohta kiristyvässä kilpailussa.

Sari Raassina (kok.)

Hallituksen puheenjohtaja

Esa Lindholm

Toimitusjohtaja

Kuopion Energia Oy

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Asiakas- ja palvelumaksut eivät saa tyhjentää vanhuksen lompakkoa

Sunnuntai 12.2.2017

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina ovat huolissaan sosiaali- ja terveyspalvelujen maksurasituksesta etenkin vanhuksille. Osana sote-uudistusta säädetään myös enimmäismaksut terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta, joiden pohjalta tulevat maakunnat asettavat omat maksunsa.

”Kantamme on selvä, maksukorotuksiin ei ole varaa”, sote-kolmikko jyrähtää.

THL:n tuoreen selvityksen mukaan kuntien välillä on suuria eroja kotihoidon ja vanhusten tukipalvelujen palvelumaksuissa. Kansanedustajat näkevät tämän merkittävänä eriarvoistavana seikkana vanhusten välillä. Esimerkiksi ateriapalvelun hinta vaihteli kunnissa 5-12 euron välillä. Edustajat muistuttavat, että asiakasmaksut ovat kansainvälisesti vertailtuna Suomessa jo korkeat.

”Täytyy muistaa, että palvelua tarvitseva on usein pienituloinen yksinasuva vanhus.  Yhdestä ateriasta saatetaan laskuttaa jopa yli 10 euroa. Tämän päälle tulee vielä monta muuta maksua. Hyvin usein syntyy täysin kohtuuttomia tilanteita. Hallituksen on syytä nimetä asiantuntijaryhmä etsimään ratkaisuja maksupolitiikan eriarvoistavien ja hoitoon pääsyn estävien tilanteiden ratkaisemiseksi”, ehdottaa Sarkomaa.

”Pitää tarkastella, etteivät maksut estä tasa-arvoista hoitoon pääsyä ja kotona asumista. Sote-uudistuksessa tulisi löytää keinoja, joilla voidaan pienentää ikäihmisten palveluiden hintoja”, toteaa Lauslahti.

Sote-kolmikko haluaa muistuttaa, että maakunnissa on mahdollisuus vaikuttaa eläkeläisten toimeentuloon. Kotona hoidettavalla vanhuksella kertyy erilaisia maksuja kasoittain. Vanhuksen että valtion kassan etu, että ihminen voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään.

”Meillä on mahdollisuus puuttua eläkeläisköyhyyteen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen samalla kertaa kunnissa tukemalla iäkkäiden kotona asumista ilman kohtuutonta maksutaakkaa”, summaa Raassina.

Hallitus on päättänyt, että tämän vuoden aikana nimetään työryhmä, jossa sote-uudistuksessa koskevassa arvioinnissa käydään kotona asuvien ikäihmisen kokonaisuus.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

Sanna Lauslahti

+358 505122380

 

Sari Raassina

+358 505232808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Raassina: Eloranta oikeassa perhevapaiden uudistustarpeesta

Tiistai 24.1.2017

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina kehuu SAK:n esiin nostamaa huomiota perhevapaiden uudistamistarpeesta. SAK:n puheenjohtaja Jarmo Eloranta nosti tänään esille, että talouspolitiikan arviointineuvoston raportista ilmenee, että alle 35-vuotiaiden naisten työssäkäynti on Suomessa vähäistä ja peräänkuulutti samalla Suomen perhevapaamallin uudistamista.

- SAK on aivan oikeassa siinä, että Suomen perhevapaamalli kaipaa pikaista remonttia. Työllisyysaste paranisi selvästi, mikäli nuorten naisten työllisyys saataisiin nostettua vastaavalle tasolle kuin Ruotsissa. Tämä onnistuu vain perhevapaita uudistamalla, Raassina toteaa.

Kokoomuslaiset edustajat ovat jo pitkään ja toistuvasti vaatineet perhevapaiden uudistamisen selvittämistä ja uudistamista nykyistä joustavammiksi ja tasa-arvoisemmiksi pikaisesti.

- Olemme samassa rivissä palkansaajaliikkeen kanssa. Perhevapaat ovat selkeästi uudistuksen tarpeessa, uudistuksella olisi suuri merkitys hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ja se olisi samalla tasa-arvoteko koko yhteiskunnan hyväksi, Raassina luettelee uudistustarpeen perusteita.

Lisätietoja:
Sari Raassina
050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Risikon idea on hyvä - osallistava sosiaaliturva osaksi kokeilua!

Perjantai 16.12.2016

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannattavat lämpimästi sisäministeri Risikon (kok.) ehdotusta ottaa osallistavan sosiaaliturvan mallin kokeilu osaksi tulevaa perustulokokeilua. Sisäministeri Paula Risikko vaati aikaisemmin, että osallistavan sosiaaliturvan mallia kokeiltaisiin perustulokokeilun yhteydessä.

- Risikon idea osallistavan sosiaaliturvan ottamisesta osaksi perustulokokeilua on hyvä. Kun hallitus käsittelee linjauksia kokeilun jatkosta, on silloin ehdottomasti pohdittava vakavasti osallistavan elementin tai mallin tuomista mukaan kokeiluun, Sarkomaa sanoo.

Ensi vuoden alussa alkavan perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja välinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Samanaikaisesti Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta puolestaan selvitetään mallia osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Kyseisen hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa työn vastaanottamista estävien kannustinloukkuja purkamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kokoomuksen Risikon asettama asiantuntijaryhmä ehdotti jo vuonna 2013 osallistavan sosiaaliturvan mallia.

- Osallistava sosiaaliturvan tavoitteena on työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi koulutukseen, kansalaistoimintaan tai muuhun yhteisölliseen toimintaan. Se ei ole puhdasverinen perustulomalli, mutta tavoite kannustaa kaikenlaisen työn vastaanottamiseen ja muuhun aktiivisuuteen on perustulon kanssa yhteinen. Itse asiassa osallistava sosiaaliturva toteuttaisi perustulokokeiluun otettavaa mallia paremmin juuri tätä kannustavuustavoitetta ja ennen työkyvyn ylläpitoa, Lauslahti sanoo.

- Sosiaaliturvajärjestelmämme ei sellaisenaan vastaa muuttuvan työelämän vaatimuksia. Itsensä työllistämisen, erilaiset pätkä- ja keikkatyöt sekä muuten modernit työsuhteet on huomioitava järjestelmässä nykyistä paremmin. Osallistava sosiaaliturva on yksi keino uudistaa järjestelmää, Raassina kertoo.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050-5122380

Sari Sarkomaa

050 511 3033


Sari Raassina

050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Kansanedustaja Sari Raassina korkeantason konferenssissa Tokiossa: "Tasa-arvotyö on jatkuvaa myös tasa-arvon mallimaassa"

Maanantai 12.12.2016

Kansanedustaja ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Raassina osallistuu 13.-14.12. Japanin hallituksen järjestämään naisten asemaa ja tasa-arvoa käsittelevään WAW-konferenssiin. Suomesta oli edustaja konferenssissa myös viime vuonna, jolloin kutsuttuna oli Pekka Haavisto.

Raassina piti maanantaina puheenvuoron EU:n järjestämässä WAW-konferenssin osaseminaarissa ”Economic Empowerment of Women”. Seminaariin osallistui päättäjiä, virkamiehiä ja elinkeinoelämän edustajia EU:n jäsenvaltioista ja Japanista. Puheenvuorossaan Raassina korosti, että tasa-arvon edistämisessä jokaisella meillä on osamme. 

”Vaikka Suomessa ja muissa Pohjoismassa tasa-arvotilanne on erinomainen, yhteiskuntien muutos vaati meiltä muun tarkkaavaisuuden ohella myös jatkuvaa tasa-arvotyötä. Naisten osallistuminen työelämään ja päätöksentekoon mahdollisti aikanaan Suomen kehityksen hyvinvointiyhteiskunnaksi. Viime aikaiset tapahtumat Euroopassa osoittavat, että emme voi vain jäädä odottamaan, että sukupuolten välinen tasa-arvotilanne paranee Euroopassa ja lähialueilla. Kriisien ja sotien yhteydessä naisten ja lasten asema on kaikista turvattomin”, Raassina totesi.  

Kansanedustaja Raassina huomauttaa, että ”kukoistavassa yhteiskunnassa jokaisella pojalla ja tytöllä on mahdollisuus rakentaa työuraa, perhettä ja elämäänsä unelmiansa mukaisesti. Voimme menestyä, kun varmistamme, että naisilla on täysipainoinen mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja perheissä vanhempien vastuut jakautuvat yhdenvertaisesti. Suomessa perinteiset sukupuoliroolit vallitsevat edelleen. Sen osoittavat muun muassa naisten ja miesten väliset paikoin voimakkaatkin erot koulutus- ja työelämän eri aloilla. ”

Raassina oli ilahtunut Japanin valtion tahdosta ja aktiivisuudesta edistää tasa-arvoa vuorovaikutuksessa eurooppalaisten kanssa. Japani ikääntyy nopeasti ja sitä uhkaava työvoimapula vaati sielläkin merkittäviä ratkaisuja naisten työssäkäynnin ja miesten hoivavastuun kasvattamiseksi.   

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomusedustajat: Uusia toimenpiteitä tulee tehdä rivakasti peruskoulujen työrauhan varmistamiseksi

Perjantai 9.12.2016 klo 19:01

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Raassina kertovat sivistysvaliokunnan pyytäneen opetus- ja kulttuuriministeriötä valmistelemaan esityksen perusopetuslain muuttamisesta siten, että koulujen työrauhan ylläpitämistä koskevat keinot olisivat selkeämpiä ja vaikuttavampia.

”Peruskoulussa annettavan opetuksen merkitys on todella suuri lasten tulevan elämänpolun kannalta. Tämän vuoksi jokaisella oppilaalla tulee olla koulussa oikeus opiskella rauhassa vailla ylimääräisiä häiriötekijöitä.  Samoin oppimisympäristön tulee olla turvallinen ilman väkivallan pelkoa.  Perusopetuslakia tulee kehittää sellaiseksi, että koulun henkilökunnalla on riittävät keinot koulurauhan ylläpitämiseen ja kiusaamisen estämiseen”, toteavat kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Raassina.

Eduskunnan sivistysvaliokunta hyväksymässä lausumaehdotuksessa tuotiin esimerkkeinä muutamia uusia keinoja työrauha varmistamiseen muun muassa jälki-istunnon suorittamista osana oppivelvollisuutta sekä perusopetuksen rehtorin oikeutta erottaa oppilas lyhyeksi määräajaksi. Nykyisin oppilas voi saada peruskoulun päättötodistuksen, vaikka hänellä olisi kymmeniä tunteja jälki-istuntoa suorittamatta.

”Opettajille tulee olla mahdollisuus huolehtia kasvatuksellisen tehtävän hoitamisesta yhteistyössä vanhempien kanssa. Koulussa on voitava puuttua häiritseviin tekoihin, jotta yksittäiset häiritsevät oppilaat eivät estäisi muiden oppimista. Valmistelu tulee tehdä huolella, jotta keinot työrauhan ylläpitämiseksi olisivat mahdollisimman tehokkaita ja oikeasuhtaisia”, sanovat kansanedustajat.

”Perusopetuslainsäädännön ajantasaisuus nousi esille käsiteltäessä normien purkua koskevaa esitystä, eikä siitä syystä tätä oltu valmisteltu osana tätä kokonaisuutta. Pidämme kuitenkin merkittävänä, että sivistysvaliokunta päätti nostaa tämän esille, jotta tarvittavat säädösmuutokset valmisteltaisiin mahdollisimman pian. Jokaisella on oikeus oppia rauhallisessa työympäristössä”, jatkavat kansanedustajat.

Linkki lausumaan: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Sivut/SiVM_18+2016.aspx

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050-5122380

 

Saara-Sofia Sirén

puh. 050-5132051

 

Sari Raassina

puh. 050-5232808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Varsin tuore eläkeratkaisu takaa oikeudenmukaisen ja kestävän eläkejärjestelmän

Perjantai 9.12.2016

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina eivät pidä ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) masinoiman kansalaisaloitteen tavoitteita poistaa taitettu indeksi eläkkeistä oikeana keinona huolehtia kestävästä ja oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä. Kokoomusedustajat pitävät Kiljusen ajamaa aloitetta vastuuttomana ja lyhytnäköisenä ehdotuksena. 

- Jos kansalaisaloite indeksin muuttamiseksi hyväksyttäisiin, kuilu eri ikäluokkien välillä kasvaisi ja eläkerahastot olisivat syöty 2060-luvulla. Varojen loppuessa työeläkemaksu tulisi nostaa yhtä suureksi kuin työeläkemeno. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan yksityisen sektorin työeläkemaksu olisi tällöin noin 38 % palkoista. Vaihtoehtoisesti eläkkeitä tulisi tuolloin leikata noin 30 %.Tai jos rahastoja ei käytettäisi ja maksuja korotettaisiin tasaisesti, nousisi työeläkemaksu nykyisestä 24,4 prosentista noin kuusi prosenttiyksikköä yli 30 prosenttiin. Tässä vaihtoehdossa heikennettäisiin myös Suomen kustannuskilpailukykyä sekä ostovoimaa. Sarkomaa toteaa.

- Kiljusen aloite romuttaisi eläkejärjestelmän kestävyyden, syöden nykyisten nuorten ikäluokkien vanhuudenturvan eikä kuitenkaan auttaisi köyhimpiä eläkeläisiä. Pienituloisten eläkkeensaajien ostovoimasta huolehditaan parhaiten varmistamalla takuueläkkeen riittävyys elämiseen. Haluamme, että takuueläkkeen tasoa nostetaan tulevina vuosina. Seuraavan kerran takuueläkkeeseen tulee tasokorotuksena 8 euroa vuonna 2018, Lauslahti toteaa.

- Varsin tuore, laajalla konsensuksella sovittu eläkeratkaisu turvaa eläkkeiden kehityksen ja ostovoiman, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä eläkerahastojen riittävyyden jatkossakin. Siitä on syytä pitää kiinni, Raassina sanoo.

Lisätiedot:
Sanna Lauslahti
050-5122380

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Raassina
050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »