Kaupungistuminen eli urbanisaatio ei ole uusi asia, mutta sen vaikutuksiin on toden teolla Suomessa herätty vasta viime vuosina.
Maaseudun väestö on – siltarumpupolitiikasta ja hyvistä hankkeista huolimatta – harvennut ja harmaantunut. Suomessa on vallinnut käsitys, että velvollisuutenamme on yrittää estää tai ainakin hidastaa kaupungistumista aivan kuin siinä ilmiönä olisi jotain pahaa ja tuomittavaa.
Totuus on kuitenkin, että taloudellinen kasvu tapahtuu kaupunkikeskittymissä, useammat ihmiset haluavat asua kaupungeissa ja tiivis kaupunkirakenne on myös ekologisesti kestävä tapa elää. Suomi tarvitsee nykyistä aktiivisempaa kaupunkipolitiikkaa.
Keskustelu kaupungistumisesta kärjistyy meillä Itä-Suomen maakunnissa vastakkainasetteluun kaupunkikeskusten ja maaseudun välillä. Kuopion seutu kasvaa sekä taloudeltaan että väestöltään ja Joensuun seutu sinnittelee pysyäkseen kasvu-uralla, mutta kun katsomme rehellisesti väestöennusteita muissa kunnissa, ei hyvältä näytä.
Kilpailu työpaikoista ja osaavasta työvoimasta on varsin raadollista. Etelän kasvukeskukset houkuttelevat nuoria opinnoilla, työtilaisuuksilla ja vapaa-ajan palveluilla, ja valitettavan harvoin tie käy takaisin synnyinseuduille.
On ensisijaisen tärkeää pitää kiinni keskuskaupunkien vetovoimasta. Vain siten on mahdollista turvata pienempien kaupunkien (joissa on myös paljon valtakunnallisestikin merkittävää vientiteollisuutta) ja haja-asutusalueiden tulevaisuus.
Ilman maaseudulla tehtävää työtä ei meillä syötäisi puhdasta kotimaista ruokaa ja metsäteollisuutemme raaka-aineet jäisivät paikalleen lahoamaan, mutta työpaikat näillä aloilla eivät merkittävästi lisäänny. Monipuolinen elinkeinorakenne on tulevan hyvinvointimme edellytys.
Valtakunnan tasolta tarvitaan edelleen aktiivisia, perusteltuja ja vaikuttavia toimia. Tie- ja liikenneinfrahankkeita on ulotettava myös meidän alueellemme ja digitalisaation luvattuna aikana myös valtion sektorin tehtäviä voi hyvin hoitaa nopeiden valokuituyhteyksien kautta niin Kiuruvedeltä kuin Ilomantsista.
Budjettiriihen linjaus Neurologisen tutkimuskeskuksen rahoituksesta Kuopioon on juuri oikeansuuntainen toimenpide. Uskon, että hyville hankkeille löytyy jatkossakin rahoitusta. Meidän on kuitenkin oltava rohkeampia, tehostettava edunvalvontaamme ja ennen muuta ymmärrettävä, ettei vastustaja ole naapurikunta tai -maakunta. Jos joku alueellamme menestyy, sataa se kaikkien meidän laariin.