Blogi
Kokoomuksen sote-kolmikko: Kokoomus torjuu epäinhimilliset yli 75-vuotiaisiin vammaisiin kohdistuvat säästötTorstai 31.3.2016 klo 17.04 Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina kertovat kokoomuksen torjuvan vammaispalvelulain muutoksen ikärajauksesta, jolla 75 vuotta täyttäneet vammaiset rajattaisiin vammaispalvelulain ulkopuolelle. Vammaisuudesta johtuvat rajoitteet eivät kuitenkaan poistu, vaan yleensä jopa vaikeutuvat, ikääntymisen myötä. Ikärajaus muuttaisi muun muassa vammaisten henkilökohtaisen avun, kuljetuspalvelut sekä palveluasumisen toteutettaviksi sosiaalihuoltolain perusteella eli harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi.
- Tälle leikkaukselle on etsittävä korvaava säästökohde. Leikkaus kohdistuisi kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, joilla ei välttämättä koko elämänsä aikana ole ollut esimerkiksi mahdollista työntekoon. Vammaisuus ei poistu ikääntymisen myötä, joten vammaispalvelulainkin pitää kattaa koko elämänkaari, kolmikko vaatii.
Korvaavia säästöjä edustajat ehdottavat haettavaksi esimerkiksi Invalidiliiton ehdotuksen mukaisesti invalidivähennyksen uudelleen tarkastelusta. Invalidivähennystä voitaisiin tässä kohtaa arvioida uudelleen. Se on yksi mahdollisuus löytää korvaava säästö ikääntyviltä vammaisilta leikkaamisen sijaan, kolmikko ehdottaa vaihtoehtoa.
Kokoomusedustajat korostavat valmisteilla olevan vammaispalvelulain, joka yhdistää kaksi erillistä vammaislakia yhdeksi, olevan pitkään odotettu positiivinen uudistus. Laista on tehtävä osallisuutta ja yhdenvertaisuutta kaiken ikäisille vammaisille tukeva laki.
Lisäksi kolmikko kirittää hallitusta edelleen turhien normien puruissa. Esimerkiksi vammaiselta ihmiseltä vaaditaan yhä edelleen turhia lääkärintodistuksia erilaisten palvelujen ja etuisuuksien saamiseksi. Lääkärintodistusta tulisi edellyttää vain jos siihen on erityinen syy tai henkilöllä ei ole muuta luotettavaa selvitystä vammasta.
Sari Sarkomaa Sanna Lauslahti Sari Raassina |
Kokoomuksen sotekolmikko: Kuka hoitaa omaishoitajaa, jos hoitaja uupuu?Torstai 10.3.2016 klo 19.29 Kokoomuksen kansanedustajat, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ovat huolissaan, että lakiesitys omaishoidon kehittämiseksi jää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jalkoihin. Edustajat kirittävät Ministeri Rehulaa tuomaan esityksen lausunnoille mahdollisimman nopeasti. Edustajat ovat erittäin tyytyväisiä hallitusohjelman kirjaukseen panostaa vuoden 2018 tasossa 75 miljoonaa euroa omais- ja perhehoitajien vapaiden lisäämiseen sekä perhehoidon kehittämiseen 20 miljoonaa euroa. Kokoomukselle oli tärkeää, että omaishoidon kehittämisessä otetaan selkeitä askelia eteenpäin. - Omaishoidon lisämiljoonien kohdentuminen omaishoidon kehittämiseen on varmistettava. Lisäykset eivät saa hukkua kuntien valtionosuuksien sisään kattamaan muita kuluja, edustajat vaativat. Omaishoidossa on kyse erittäin arvokkaasta työstä omien läheisten hoitamiseksi. - Hallitusneuvotteluissa halusimme vaikeasta taloustilanteesta huolimatta panostaa omaishoitajien jaksamiseen. Yhä useampi hoitaa sairasta tai muuten apua tarvitsevaa läheistään. Omaishoitajien jaksamisen tukeminen on kannattava investointi. Ympärivuorokauden seitsemän päivää viikossa läheistään hoitava tarvitsee hengähdystaukoja, jotta voi kerätä omia voimavarojaan. On tärkeä arvovalinta, että omaishoitajien vapaisiin panostetaan, edustajat iloitsevat. Hallituksella on useita kehityskohteita omaishoitajien jaksamisen varmistamiseksi mm. sijaisjärjestelyiden kehittäminen, omaishoitajien toimintakyvyn varmistaminen ja työssä jaksamisen tukeminen sekä säännölliset terveystarkastukset. - Olemme tyytyväisiä, että kehityskohteena on mukana omaishoitajille tehtävät säännölliset terveystarkastukset. Ne ovat tärkeä keino varmistaa omaishoitajan jaksaminen. Näin voidaan riittävän ajoissa estää omaishoitajan uupuminen. - Omaishoidon suunnitelmassa on oltava mukana myös muut kotiin annettavat palvelut kuten siivous, sairaanhoito ja muu apu, vaativat edustajat.
Lisätiedot: Sanna Lauslahti 050-5122380 Sari Sarkomaa 050-5113033 Sari Raassina 050-5232808 |
Asevelvollisuus ei ole hukkaan heitettyä aikaaTiistai 8.3.2016 klo 18.36 - Sari Raassina On selvää, että pakollinen asevelvollisuus kohtelee miehiä ja naisia eriarvoisesti, ja tuntuu monesti nuorten mielestä vähintäänkin epämiellyttävältä jos ei sentään turhalta. Useimpia houkuttavat jo opintojen aloittaminen tai työelämään siirtyminen sekä itsenäisen elämän rakentaminen. Joka tapauksessa varusmiespalvelussa samoin kuin siviilipalvelussa on paljon hyvää ja hyödyllistä myöhempää elämää ajatellen. ”Välttämätön paha” tarjoaa monia mahdollisuuksia, myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaville naisille. Koska asevelvollisuus koskettaa vain miehiä, sen tulisi vaikuttaa mahdollisimman vähän nuorten miesten mahdollisuuksiin kouluttautua ja työskennellä sekä hankkia myöhemmin elantoa. Tällä hetkellä miehet ovat poissa työelämästä vähintään puolen vuoden ajan naisia pidempään pelkästään asevelvollisuuden vuoksi. En kannata naisten yleistä asevelvollisuutta. Useissa kriisiajan tehtävissä vaaditaan edelleen sellaisia fyysisiä ominaisuuksia, jotka ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Toisaalta kriisien luonne on muuttunut ajan kuluessa. Enenevissä määrin tehtävissä korostuukin muut kuin henkilön fyysiset ominaisuudet. Kokonaiskuvassa huolestuttavaa on kuitenkin se tosiasia, että nuorten miesten kyky suorittaa asevelvollisuus, erityisesti fyysisen kunnon osalta, on heikentynyt voimakkaasti. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus ja siihen kannustaminen ovat oiva keino saada asepalvelukseen lisää motivoituneita ja kykeneviä nuoria. Välttämättömän tärkeää on myös nuorten liikuntaharrastusten tukeminen ja erityisesti toisen asteen opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edistäminen. Noin joka neljännes varusmies suorittaa varusmiespalveluksen yhteydessä johtajakoulutuksen. Johtajakoulutusta arvostetaan myös siviilissä ja se tunnustetaan monissa opinnoissa. Puolustusvoimat ovat ylpeitä johtajakoulutuksestaan ja sitä kehitetään jatkuvasti. Koulutus ei valmista vain kriisiajan johtajuuteen, vaan siinä on huomattavan paljon sovellettavaksi mihin tahansa organisaatioon tai tilanteeseen, jossa ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Työelämässä naisten määrä johtajissa on edelleen valitettavan pieni. Vapaaehtoinen asepalvelus on tässä mielessä myös naisille loistava mahdollisuus hankkia johtajakoulutusta ja sitä kautta parempia valmiuksia hakeutua sekä myöhemmin menestyä johtajatehtävissä niin työelämässä kuin järjestötyössä. Johtajakoulutuksen ohella varusmiespalveluksen yhteydessä on mahdollista suorittaa tiettyjä ammattipätevyyksiä kuten E-luokan ajokorttioikeus sekä muuta tunnustettua osaamista. On olemassa joitakin keinoja, joilla voidaan vahvistaa asevelvollisuuden arvostusta ja samalla lieventää asevelvollisuudesta aiheutuvaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Suurimpana epäkohtana koen nykyjärjestelmässä sen, ettei asevelvollisuusaika kerrytä lainkaan eläkettä. Siten se on myös omiaan heikentämään asevelvollisuuden arvostusta ja vapaaehtoisen asepalveluksen houkuttelevuutta. Asevelvollisuuden pitäisi kerryttää eläkettä varusmiespalvelun kestoon perustuen, joko 6, 9 tai 12 kuukauteen pyöristettynä. Kertymän suuruus olisi järkevää asettaa samaksi, mitä on nykyisin tutkintoon johtavan opiskelun ajalta, jolloin se vastaisi 700€ palkkatuloja kuukaudessa. Siviilipalveluksen osalta eläke voisi kertyä laskennallisesti 6 kuukauden osalta. Uudistuksen tulisi luonnollisesti koskea myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia. Nykyinen käytäntö, jossa eläkettä ei kerry, on periaatteellisessa mielessä epäoikeudenmukainen, vaikkakin miesten eläkekertymä kääntyy työuran aikana lähes poikkeuksetta naisia paremmaksi eritoten äitiyslomien, vanhempainvapaiden jakautumisen ja naisten alhaisemman palkkatason myötä. Naisten työmarkkina-asemassa on vielä hurjan paljon edistettävää. Eläkkeen karttumisen ohella asevelvollisuuden suorittaneilta 90-luvun lamavuosina poistetun kotiuttamisrahan palauttaminen on tarpeen. Kotiuttamisraha on luonteeltaan kotiuttamisen jälkeisen, välittömän toimeentulon turva. Varusmiesliiton esittämänä 200€ suuruisena sen vuosittaiset kokonaiskulut olisivat noin 5 miljoonaa. |
Kokoomuksen sote-kolmikko: Tupakkalain uudistuksessa lapsen oikeus terveyteen ja varovaisuusperiaate kunniaanTiistai 1.3.2016 Tupakoinnin kansanterveydelliset ongelmat ovat valtavat. Vuonna 2012 Tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen yli 800 000 sairauslomapäivää ja vähintään 700 uutta työkyvyttömyysseläkejaksoa, ja olleen syynä noin joka kuudennessa kaikista 35-64-vuotiaiden kuolemista.
- Tupakkalain kokonaisuudistuksen lähtökohtana tulee olla tupakan terveyshaittojen minimointi ja tupakkatuotteiden yhdenvertainen kohtelu, linjaavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Raassina, Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa. Samalla edustajat toivovat hallituksen esitystä rohkeampia toimia kohti savutonta Suomea.
Uudessa tupakkalaissa pyritään monin keinoin ennaltaehkäisemään tupakan terveyshaittoja erityisesti passiivisen tupakoinnin kohdalla. Altistumista passiiviselle tupakoinnille pyritään vähentämään muun muassa mahdollistamalla parveketupakoinnin kieltäminen. Ennaltaehkäisevä vaikutus on myös sähkötupakan käytön rajaamisella muualla kuin tupakoinnille osoitetuissa paikoissa.
- Eduskunnassa lakiin on vielä lisättävä kielto tupakoida autossa, jossa on lapsia. Lapsen oikeus terveyteen on mielestämme yksinkertaisesti ja itsestään selvästi arvokkaampi kuin aikuisen oikeus tupakoida milloin vain ja missä tahansa, kansanedustajat sanovat.
Jatkossa sähkötupakassa voidaan käyttää vain tupakanmakuisia ja -hajuisia nesteitä, mikä on linjassa sen kanssa, että myös tavallisen tupakan kohdalla esitetään kiellettäväksi maku- ja hajuaineet kuten mentoli. Edustajat toteavat makutupakoiden kieltämisen taustalla olevan halu alentaa erityisesti lasten ja nuorten kynnystä aloittaa tupakkakokeilut. Koska nikotiini on pienille lapsille jopa hengenvaarallista, on aiheellista, että houkuttelevat hajut ja maut kielletään myös sähkötupakoissa käytettävissä nikotiininesteissä.
- Laissa sähkötupakka aiotaan jatkossa rinnastaa tavalliseen tupakkaan, mikä ei tarkoita sähkötupakan kieltämistä. Sähkötupakkaa ei voida vielä nykyisellään rinnastaa nikotiinikorvaustuotteisiin, joilla on lääkelain 54 pykälän mukainen myyntilupa, sillä sähkötupakan käyttöön liittyvää tutkimustietoa on saatavilla vain vähänlaisesti eikä käytöstä ole tehty lainkaan pitkäaikaistutkimusta. Tässä asiassa varovaisuusperiaate osoittaa viisautta, painottavat kansanedustajat.
Lakiuudistuksen taustalla on EU:n tupakkatuotedirektiivi. Uudistettavana oleva kansallinen tupakkalaki on jo 40-vuotta vanha. Se ei kykene nykyisenlaisena enää vastaamaan kansallisiin tavoitteisiimme vähentää voimakkaasti tupakointia ja siihen liittyviä terveyshaittoja. Kokoomusedustajat muistuttavat, että yhdenmukaisten eurooppalaisten käytäntöjen luominen vaatii myös kansallisen lainsäädännön uudistamista. |