Blogi

Vastine kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen kirjoitukseen: "Talous kasvaa, lomarahaleikkaukset pysyvät"

Keskiviikko 13.9.2017 - Sari Raassina

Mäkisalo-Ropponen kirjoitti Savon Sanomien blogissaan, että hallitus olisi päättänyt jatkaa kunta-alan pienipalkkaisten alojen lomarahaleikkauksia vuoteen 2019 saakka. Todellisuudessa hallitus ei ole päättänyt lomarahoista, vaan kilpailukykysopimuksen mukaisista lomarahojen leikkauksista ovat sopineet ammattiliitot keskenään.

Vaikka julkisen talouden tila on osoittanut elpymisen merkkejä, ihmisten huoli talouden tilanteesta ja valtion velkaantumisesta on pysynyt korkeana. Suomen talouden kasvuennuste on edelleen euroalueen hitainta, samalla kun huoltosuhteemme jatkaa kasvuaan. Suomi on useaan kertaan ollut vaarassa joutua EU-komission tehostettuun talousohjaukseen. 

Julkisten alojen palkat ovat suuri menoerä valtion taloudessa. Jotta valtio voi vähentää velkaantumista ja pitää yllä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, toimintojen tehostamista on tehtävä monilla sektoreilla. Nyt tehtävät ja toivottavasti määräaikaiseksi jäävät lomarahaleikkaukset, ovat osa koko julkista hallintoa koskevaa sopeuttamistarvetta. Sopeuttamistoimenpiteillä on tarkoitus turvata jatkossakin muun muassa laadukas ja maksuton koulutus sekä monipuoliset ja vaikuttavat hyvinvointi- ja terveyspalvelut. 

Lasten ja nuorten sekä tulevien sukupolvien osalta julkisen talouden ennuste ja huoltosuhteen kehitys vaikuttavat huomattavasti nykyistä heikommalta. Jokaisen sukupolven on kannettava vastuunsa kansantalouden kestävyydestä myös pidemmällä aikavälillä. Olisi vastuutonta ajaa yhteiskuntamme taloudellisesti toivottomaan tilaan ja jättää lasku nuorempien sukupolvien maksettavaksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuopio ja Joensuu - Itä-Suomen toivot (julkaistu Savon Sanomissa 6.9.)

Keskiviikko 6.9.2017 - Sari Raassina

Kaupungistuminen eli urbanisaatio ei ole uusi asia, mutta sen vaikutuksiin on toden teolla Suomessa herätty vasta viime vuosina.

Maaseudun väestö on – siltarumpupolitiikasta ja hyvistä hankkeista huolimatta – harvennut ja harmaantunut. Suomessa on vallinnut käsitys, että velvollisuutenamme on yrittää estää tai ainakin hidastaa kaupungistumista aivan kuin siinä ilmiönä olisi jotain pahaa ja tuomittavaa.

Totuus on kuitenkin, että taloudellinen kasvu tapahtuu kaupunkikeskittymissä, useammat ihmiset haluavat asua kaupungeissa ja tiivis kaupunkirakenne on myös ekologisesti kestävä tapa elää. Suomi tarvitsee nykyistä aktiivisempaa kaupunkipolitiikkaa.

Keskustelu kaupungistumisesta kärjistyy meillä Itä-Suomen maakunnissa vastakkainasetteluun kaupunkikeskusten ja maaseudun välillä. Kuopion seutu kasvaa sekä taloudeltaan että väestöltään ja Joensuun seutu sinnittelee pysyäkseen kasvu-uralla, mutta kun katsomme rehellisesti väestöennusteita muissa kunnissa, ei hyvältä näytä.

Kilpailu työpaikoista ja osaavasta työvoimasta on varsin raadollista. Etelän kasvukeskukset houkuttelevat nuoria opinnoilla, työtilaisuuksilla ja vapaa-ajan palveluilla, ja valitettavan harvoin tie käy takaisin synnyinseuduille.

On ensisijaisen tärkeää pitää kiinni keskuskaupunkien vetovoimasta. Vain siten on mahdollista turvata pienempien kaupunkien (joissa on myös paljon valtakunnallisestikin merkittävää vientiteollisuutta) ja haja-asutusalueiden tulevaisuus.

Ilman maaseudulla tehtävää työtä ei meillä syötäisi puhdasta kotimaista ruokaa ja metsäteollisuutemme raaka-aineet jäisivät paikalleen lahoamaan, mutta työpaikat näillä aloilla eivät merkittävästi lisäänny. Monipuolinen elinkeinorakenne on tulevan hyvinvointimme edellytys.

Valtakunnan tasolta tarvitaan edelleen aktiivisia, perusteltuja ja vaikuttavia toimia. Tie- ja liikenneinfrahankkeita on ulotettava myös meidän alueellemme ja digitalisaation luvattuna aikana myös valtion sektorin tehtäviä voi hyvin hoitaa nopeiden valokuituyhteyksien kautta niin Kiuruvedeltä kuin Ilomantsista.

Budjettiriihen linjaus Neurologisen tutkimuskeskuksen rahoituksesta Kuopioon on juuri oikeansuuntainen toimenpide. Uskon, että hyville hankkeille löytyy jatkossakin rahoitusta. Meidän on kuitenkin oltava rohkeampia, tehostettava edunvalvontaamme ja ennen muuta ymmärrettävä, ettei vastustaja ole naapurikunta tai -maakunta. Jos joku alueellamme menestyy, sataa se kaikkien meidän laariin.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Raassina: Neurokeskus Kuopioon on askel oikeaan suuntaan ? Suomella mahdollisuudet neurotieteiden edelläkävijäksi

Perjantai 1.9.2017 - Sari Raassina

Hallitus on sitoutunut tukemaan Itä-Suomen yliopiston aloitetta Suomen neurokeskus –osaamiskeskittymän perustamisesta Kuopioon. Puolitoistavuotista pilottihanketta tukevat opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa 1,8 miljoonalla eurolla. Myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta voidaan osoittaa rahoitusta hankkeeseen sen työllistämisvaikutusten vuoksi.

Kokoomuksen kuopiolainen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina iloitsee hallituksen päätöksestä. Raassinan mukaan hankkeessa tulee näkymään suomalainen huippututkimus, eri yliopistojen neurotutkimusprofiilit sekä yritysten ja yliopistojen sekä yliopistosairaaloiden välinen yhteistyö. Alueelliset vaikutukset Pohjois-Savolle ja Kuopiolle tulevat olemaan merkittävät.

-Neurokeskus on Kuopiolle tärkeä piristysruiske. Kaupungissa toimii suuri joukko terveysalan vientiyrityksiä, ja neurokeskus vahvistaa jo valmiiksi korkeaa osaamistasoa alueella. Keskus luo myös lisää alan työpaikkoja, mahdollistaa uusien yritysten syntymisen ja vahvistaa jo olemassa olevia toimijoita, Raassina toteaa.

Raassinan mukaan on tärkeää, että suomalainen huippututkimus ja korkea osaaminen neurologian ja sitä lähellä olevien tutkimusalojen kehittyy ja menestyy myös kansainvälisesti. Hankkeen myötä Suomella on entistä paremmat edellytykset kehittyä neurotieteiden edelläkävijämaaksi. Hallituksen rahoituspäätös on osa terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Sari Raassina

+358 505232808

Kommentoi kirjoitusta.