Blogi

Vastine (julkaistu Savon Sanomissa 29.3) Hyvä perhepolitiikka on mahdollisuuksien tasa-arvoa työssä ja kasvatuksessa

Keskiviikko 29.3.2017 - Sari Raassina

Kristiina Poutiainen kritisoi kirjoituksessaan 27.3. Kokoomuksen ajamaa perhevapaiden uudistamisen mallia. Väärien käsityksien välttämiseksi avaan hieman sitä, mihin Kokoomus uudistuksella pyrkii. Kokoomus haluaa uudistuksella edistää hoitovastuun tasaisempaa jakamista, tasa-arvoisia uramahdollisuuksia sekä mahdollisuuksien tasa-arvoa koulutuksessa.

Toisin kuin Poutiainen väittää Kokoomuksen perhevapaamallissa joustava ansiosidonnainen vanhempainraha jakautuu vanhempien kesken siten, että molemmille vanhemmille on kiintiöitynä 3kk ja loput 6kk saa perhe jakaa vapaasti. Lisäksi vanhemmilla on käytössä 6kk hoitoraha. Malli ei määrittele missä järjestyksessä vapaat on pidettävä. Se antaa paljon joustoa ja mahdollistaa erilaisten perheiden tilanteet paremmin kuin nykyinen järjestelmä. Äiti voi hyvin pitää yhtenäisen vanhempainvapaa jakson, mutta halutessaan olla myös osa-aikaisesti töissä jossain vaiheessa.

Tosiasia on, että naisten työmarkkina-asema on huonompi. Se on seurausta mm. siitä, että naiset kantavat hoivavastuun käytännössä yksin. Isät ovat vanhempia yhtä lailla, mutta heidän uran edistämiseen perhe ei vaikuta samoin. Naisten kohdalla epätasa-arvo näkyy suurempana eläkeläisköyhyytenä. Yhteiskunnan tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta – näin on myös sen tukijärjestelmien kohdalla. Päättäjinä meidän on korjattava rakenteita, jotka eivät ole tasa-arvoisia. Tasa-arvo tarkoittaa myös isien mahdollisuutta olla kotona lapsensa kanssa.

Meillä hyvää tutkimusnäyttöä siitä, että varhaiskasvatus on yksi koulujärjestelmämme vaikuttavimmista osista. OECD:n arvioiden mukaan varhaiskasvatukseen laitettu euro tuottaa itsensä 7-8 kertaisena takaisin. Jani Erola (2016) mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen korreloi myöhemmän kouluttautumisen kanssa. Varhaiskasvatus ei korvaa vanhempia vaan tukee kasvatuksessa. Etenkin haastavimmista kotioloista tuleville lapsille pedagogisesta kasvatuksesta on eniten hyöytä. Varhaiskasvatus on lapselle oikeus.

Toimiva perhepolitiikka tarkoittaa perheen ja työn joustavaa yhdistämistä sekä mahdollisuuksien tasa-arvoa lapsille.

 

Sari Raassina

kansanedustaja,

Kokoomuksen eduskuntaryhmän

varapuheenjohtaja 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen mallilla kohti joustavampaa perhe- ja työelämän yhdistämistä

Torstai 2.3.2017 klo 21.52 - Sari Raassina

Nykyinen perhevapaajärjestelmä on tullut tiensä päähän. Nykyinen malli on jäykkä ja joustamaton. Olen aidosti innostunut nyt käytävästä keskustelusta, ja toivon todella, että hallitus käärii hihat ja uudistaa perhevapaajärjestelmän jo tällä vaalikaudella.

Kokoomuksen 27.2. julkaisema Perhe ja työelämä –asiakirja sisältää ehdotuksia varhaiskasvatuksen uudistamiseksi ja perheiden sujuvamman arjen mahdollistamiseksi. Kokoomuksen perhevapaamalli edistäisi myös vanhemmuuden tasaisempaa jakautumista.

Uudistus vahvistaisi ennen kaikkea tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä. Perhevapaat olisivat paremmin yhdistettävissä vaihtuviin työ- ja elämäntilanteisiin.

Esitetty perhevapaa koostuisi äidille viisi viikkoa maksettavasta odotusrahasta ja vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainrahasta, jossa molemmille vanhemmille on kohdennettu 3kk. Seuraavat 6kk olisi mahdollista jakaa perheen haluamalla tavalla.

Kokoomus haluaa lisätä perheiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa vapaasti jaettavaksi jäävän 6kk osuuden voisikin siirtää myös muulle lasta hoitavalle aikuiselle kuten isovanhemmalle tai uusioperheen jäsenelle.

Vanhempainrahan jälkeen puoli vuotta maksettava hoitoraha jaettaisiin vanhempien kesken tasan ja sen suuruus olisi 800€ kuukaudessa. Hoitoraha olisi mahdollisuus puolittaa, jolloin sen kesto riittäisi vuodeksi ja määrä olisi 400€ kuukaudessa.

Kokoomukselle sekä tasa-arvo että mahdollisuuksien tasa-arvo ovat tärkeitä. Esitetyn mallin myötä vanhemmilla olisi mahdollisuus yhdistää perhe ja työelämä niin itselle kuin perheelle parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tulevaisuudessa Kokoomuksen tavoitteena on maksuton osapäiväinen varhaiskasvatus, johon koko ikäluokka osallistuisi. Haasteena on löytää keinoja lisätä erityisesti pienituloisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, joka on erinomainen keino parantaa myöhempää oppimiskykyä ja –halua, ja kehittää sosiaalisia taitoja sekä suvaitsevaisuutta.

Koko asiakirja on luettavissa osoitteessa https://dl.dropboxusercontent.com/u/44708/PERHEET_JA_TYOELAMA_issuu.pdf

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko vaatii: Oikeus hyvään saattohoitoon turvattava laissa

Torstai 2.3.2017

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve selkeiden säädösten saattohoidon yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on ilmeinen. Hyvä ja oikea-aikainen saattohoito tulee olla jokaisen suomalaisen perusoikeus.  Saattohoito on hoitoa, joka ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa ja on kestoltaan viikkoja tai enintään kuukausia. Käytössä on käypähoitosuositus, jossa ohjeistetaan erilaisten fyysisten ja henkisten oireiden asianmukaiseen hoitoon.

”Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saattohoitokoulutuksen järjestäminen ei ole tarpeeksi systemaattista ja alan erityispätevyyden haltijoita on Suomessa liian vähän. Koulutuksen ja tiedon lisääminen on paras tapa parantaa nopeasti saattohoidon laatua Suomessa”, sanoo kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Saattohoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. Saattohoitoyksiköitä tarvitaan lisää ja samalla on kehitettävä kotisaattohoitoa. Saattohoidon puutteet voivat näkyä esimerkiksi siinä, ettei kivunlievitykseen saa asianmukaista apua.

”Hyvä saattohoito tarvitsee toteutuakseen siihen sitoutuneen ja osaavan hoitohenkilökunnan, jotta ihmisiä voidaan kunnioittavasti säästää tarpeettomalta kärsimykseltä. On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan rooli ja vastuut”, toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Toisin kuin usein kuvitellaan, lääketieteen näkökulmasta saattohoidossa käytettävät menetelmät ovat pääosin melko helposti opittavissa. Kyse on usein asenteista, huomauttaa kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina ja jatkaa:

”Kuolemasta puhuminen on vaikeaa sekä henkilökunnalle että potilaalle ja hänen omaisilleen. Kuitenkin hoidon periaatteista tulisi sopia ajoissa ja hoidettavan itsensä tulisi olla tietoinen hoitolinjauksista. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee aina kunnioittaa”, painottaa Raassina.

Sote-kolmikko esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää viipymättä selvityksen saattohoidon toteutumisesta koko Suomessa. Selvityksen yhteydessä on kartoitettava mahdolliset laatusuositus- ja lainsäädäntötarpeet, saattohoidon organisoiminen sote-uudistuksen yhteydessä sekä moniammatillisen henkilökunnan koulutukseen järjestäminen ja resursointi.

Eduskunta keskustelee tänään eutanasia-aloitteesta täysistunnossaan. Eutanasia on iso eettinen kysymys, johon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sarkomaa, Raassina ja Lauslahti paneutuvat huolella. Aloite nostaa esille kuolevan potilaan hyvän ja inhimillisen hoidon.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

Sanna Lauslahti

+358 505122380

 

Sari Raassina

+358 505232808

Kommentoi kirjoitusta.

Ei kai Suomessa asu maailman hölmöin kansa?

Keskiviikko 1.3.2017

(Kirjoitus on julkaistu eduskunnasta-palsatalla Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 1.3.)

Suomen turvetuottajat ja -käyttäjät ovat viime viikkoina kampanjoineet, luvalla sanoen, varsin värikkäällä kampanjalla turpeen käytön puolesta. Kampanjan sävy on ollut shokeeraavaa ja ainakin allekirjoittaneessa se on herättänyt ärtymystä.

Suomen maa-alasta erilaisia soita on noin kolmannes. Noin kahdeksasosa maamme soista on suojeltuja. Kuitenkin vain alle prosentti soista on energiaturvekäytössä. Silti energiaturpeen osuus on noin 5% kotimaisesta sähköntuotannosta ja vajaa 15% kulutetusta kaukolämmöstä. Voidaan siis perustellusti sanoa, että turpeen merkitys Suomen energiahuollossa on merkittävä.

On selvää, että niin turpeen kuin muiden eloperäisten sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyy hiilidioksidipäästöjä. Perinteiset turpeennostomenetelmät ovat aiheuttaneet ympäristöhaittoja kuten alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä, ja vaikuttaneet pieneltä osaltaan myös erittäin uhanalaisten vaelluskalakantojen tilanteeseen. Ympäristöjärjestöt ovat kantaneet huolta mm. luonnon moninaisuuden vähenemisestä turvesoiden hyödyntämisen yhteydessä.

Tiedon lisääntyminen ja tekniikan kehittyminen ovat oleellisesti vähentäneet turpeen käytöstä syntyviä haittoja. Hyödynnettävien turvesoiden oikea valinta, ympäristövaikutusten huolellinen etukäteisselvittely, tiukka lupamenettely ja valvonta ovat avainasemassa kestävän turvetuotannon toteuttamiseksi. Käytöstä poistetun turvesuon palauttaminen metsityksen kautta takaisin hiilinieluksi on huolehdittava. Moderneissa voimalaitoksissa voidaan vähentää huomattavasti pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä.

Turve on joka tapauksessa kotimainen energiavara, jolla voidaan tukea yhteiskuntamme huoltovarmuutta. Turpeella voisi olla merkittävämpi rooli tuontienergiaa – esimerkiksi kivihiiltä ja öljyä - korvaavana energialähteenä.  Meillä Itä-Suomessa jokainen paikallinen työpaikka on tärkeä. Kotimaisen polttoaineen niin puuperäisen kuin turpeenkin käyttö tuo työtä kotiseudullemme. 

Suomessa ei suinkaan asu maailman hölmöin kansa. Meidän on pyrittävä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Matkalla sinne meidän on kuitenkin hyödynnettävä fiksulla ja ympäristöä huomioivalla tavalla kotimaiset energialähteet. Suomen on määrätietoisesti toimittava EU-tasolla siten, että puun ja turpeen poltto on mahdollista jatkossakin osana energian tuotantoamme.

 

Sari Raassina,

kansanedustaja

Kommentoi kirjoitusta.