Blogi

Maailman parhaat opettajat nyt ja tulevaisuudessa

Torstai 27.10.2016 - Sari Raassina

Viime viikkojen esimerkit suomalaisten opettajien vaikeuksista kyetä hallitsemaan oppituntien järjestystä aikuiselta odotettavalla kärsivällisyydellä ovat olleet valitettavia. Tapaukset ovat kuitenkin aina erilaisia ja niissä on useita eri osapuolia, eikä ensimmäisenä olekaan syytä lähteä tuomitsemaan opettajia. Kodin ja koulun yhteistyötä sekä vanhemmuuden tukemista lapsen ja nuoren eri kasvuvaiheissa tulee parantaa.

Luottamus opettajien ammattitaitoon on Suomessa erittäin korkea. Heillä on opetuksen suhteen laajat pedagogiset valtuudet ja mahdollisuudet, ilman valvontaa ja kontrollia.  Siksi opettajien osaamisesta on huolehdittava.

Opettajankoulutuksen laadun takaamiseksi myös tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti opettajankoulutuksen uudistamista varten opettajankoulutusfoorumin. Nyt foorumi on saanut valmiiksi lähes sadan koulutusalan asiantuntijan taidolla tehdyn kehittämisohjelman. Työlle antoivat merkittävän panoksen myös monet opiskelijat ja opettajat.

Opettajien perus- ja täydennyskoulun uudistamiseen halutaan ohjata tällä vaalikaudella yli 60 miljoonaa euroa. Uudistukset eivät siis jää vain kauniiksi tavoitteiksi, vaan niihin todella satsataan. 

Opettajankoulutuksen ohjelmia, oppimisympäristöjä ja työtapoja kehitetään, jotta ne vahvistaisivat opettajien uutta luovan asiantuntijuuden kehittymistä. Uusissa työtavoissa tullaan korostamaan oppijalähtöisyyttä ja tutkimusperustaisuutta. Opettajan työ ei ole pelkästään itsenäistä, vaan osansa on myös yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä. Vertaistuella on tässä suuri merkitys.

Opettajien, kuten kaikkien muidenkin ammattiryhmien, elinikäinen oppiminen on olennaista oman ammattitaidon, työn mielekkyyden ja laadukkaan opetuksen varmistamiseksi. Koulutuspäivät on kyettävä turvaamaan ympäri Suomen niin, että ne edistävät opettajien ammattitaitoa, eivätkä ole pelkkää pakkopullaa työnantajalle.

Kun opettajaopiskelijat oppivat jo opiskelun aikana työotteen, jossa halutaan ja kannustetaan aktiivisesti kehittämään omaa osaamista ja työtapoja, saadaan tämä asenne vietyä käytännössä opetukseen. Koulutuksemme perustuessa merkittäviltä osin laadukkaaseen opetukseen, täytyy huolehtia, että opetuksessa kyetään hyödyntämään viimeisintä tutkimustietoa.

Voimme edelleen luottaa, että Suomessa on maailman parhaat opettajat. Opettajien osaamistaso, korkea koulutus, opetuksen vapaus ja työn arvostus ovat niitä tekijöitä, joiden varaan rakentuu koko koulutusjärjestelmämme toimivuus, yhdenvertaisuus ja menestys. Meille tämä on itsestäänselvyys.

Kansainvälinen kiinnostus koulutustamme ja opettajiemme ammattitaitoa kohtaan tarjoaa meille hienon mahdollisuuden toimia suunnannäyttäjinä maille, jossa koulutusjärjestelmiä ja opettajankoulutusta kehitetään tai ne ovat vasta rakenteilla.

 

Sari Raassina,

kansanedustaja

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuskolmikko: Opiskeluhuolto on säilytettävä lähellä oppilasta

Lauantai 22.10.2016 - Sanna Lauslahti, Sari Raassina, Sari Sarkomaa

Sote- ja maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella. Luonnoksessa on ehdotettu oppilashuollon järjestämisvastuun siirtämistä maakuntiin. Kokoomusedustajat Lauslahti, Sarkomaa ja Raassina eivät pidä perusteltuna ehdotusta siirtää opiskeluhuolto maakuntaan.

”Opiskeluhuollon paikka on kouluarjessa lähellä oppilaita. Vastuun tulee olla maakunnan sijaan kunnalla. Näin oppilaat tuntevat kuraattorit ja psykologit. Kouluarjessa toimivan ammattilaisen luokse on matala kynnys mennä, jos tarvetta tulee”, sanovat kansanedustajat.

Tuore oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee oppilaitoksen hyvinvointityön perustaksi yhteisöllisen, kaikkia osallistavan ja ennaltaehkäisevän työn. Psykologien ja kuraattorien ajasta merkittävä osa on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllistä työtä tehdään koulun arjessa yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Sen avulla ehkäistään esimerkiksi kiusaamista ja koulupudokkuutta.

”Psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluyhteisön eteen on vaikea nähdä maakuntatasolla johdettavaksi työksi. Kouluyhteisön rakentamista ja ylläpitoa johdetaan koulutasolla. Jokaisella koululla on oma kulttuurinsa ja toimintatapansa. Yhteisöllistä ja myös koululaiskohtaista työtä tehdään tiiviinä osana koko koulun moniammatillista työtä. Ne ovat tiivis paketti, jota ei kannata lähteä rikkomaan. Velvoitteet ja resurssit on oltava yhdellä ja samalla taholla”, perustelevat kokoomusedustajat.

”Kuraattorien ja psykologien palvelut ovat mitä tärkeintä ennaltaehkäisevää työtä. Se on myös kuntien tehtävä mitä suurimmissa määrin. Palvelujen siirtämisellä maakuntatasolle olisi riski, että toimintaan tulisi byrokraattisia esteitä ja työn painopiste saattaisi siirtyä korjaavien toimien puolelle.  Tähän meillä ei ole varaa. Syrjäytymisen estäminen on kaikkien meidän asia”, päättävät edustajat.

Lisätiedot

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sari Raassina

puh. 050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sotekolmikko: Terveysperusteinen sokerivero valmisteluun

Sunnuntai 16.10.2016 - Sanna Lauslahti, Sari Raassina, Sari Sarkomaa

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ehdottavat terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Vero laskettaisiin lisätystä sokerista. Sokerivero olisi täsmätoimi pureutua ennaltaehkäisevästi kasvaviin kansanterveysongelmiin.

Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä.

Kokoomuskansanedustajien mielestä makeisverolle ja muille haittaveroille on ollut vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

- Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin, muistuttavat edustajat.

Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina mainitaan mm. kansanterveydenedistäminen ja kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin.

- Yksi keinoista on valistus, mutta se ei riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.  Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, toteavat Kokoomusedustajat.

Sokeriveron ottaminen käyttöön helpottuu, koska ensi vuoden alusta lisätyn sokerin määrän tulee näkyä pakkauksissa.

- Kuluttajaa tulee palkita terveellisistä valinnoista kuten marjojen, hedelmien ja vihannesten suosimisesta. Myös tässä suhteessa kannustamme hallitusta tutkimaan mahdollisuuksia luoda myönteisiä porkkanoita kuluttajille, päättävät edustajat.

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050 5122380

 

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Sari Raassina

050 5232808

Kommentoi kirjoitusta.

Katse tyttöjen koulutukseen

Keskiviikko 12.10.2016 klo 11.40 - Sari Raassina

Eilen 11.10. vietettiin kansainvälistä tyttöjen päivää. Juhlapäivä nosti positiivisella tavalla esiin tyttöjen voiman ja ilon ympäri maailmaa. Päivä muistutti kuitenkin meitä raa’asti siitä, miten edelleen niin monet tytöt joutuvat kohtamaan syrjintää ja alistusta.

Eilisen jälkeen meillä on tuoreessa muistissa vastuumme siitä, kuinka tärkeää on turvata jokaisen lapsuus, ilman painostusta, häirintää ja väkivaltaa. Lapsiäitiys on liian usein este omien haaveiden toteuttamiselle. Suurin osa lapsiäideistä on joutunut vasten omaa tahtoaan avioliittoon, jonka myötä useimmat ovat myös menettäneet mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Äitiys lapsena on harvoin henkilökohtainen tahto. Se heikentää dramaattisesti tyttöjen mahdollisuuksia kouluttautua ja opiskella erityisesti köyhimmissä maissa. Vaikka juuri koulutus on avain pois köyhyydestä ja mahdollisuus toteuttaa itseään.  

Tyttöjen koulutukseen panostaminen on erinomainen keino murtaa jyrkkiä sukupuolirooleja ja vähentää köyhyyttä. Kehitysmaissa perheille on usein varaa lähettää kouluun vain perheen poikia. Tyttöjen rooliksi jää monesti vastata kotitöistä, koska heiltä odotetaan nuorena avioitumista ja lasten hankintaa.

Olen itse Plan-kummi afrikkalaiselle tytölle. Pienillä henkilökohtaisilla teoilla voimme jokainen tarjota suuren avun köyhimpien maiden lasten kouluttautumiselle. Taustalla pyrimme toki vaikuttamaan kansainvälisten verkostojen kautta siihen, että panostukset kehitysmaiden kouluverkostoon toteutuvat ja myös siihen, että näiden valtioiden päättäjät ymmärtävät kattavan peruskoulutuksen olevan paras satsaus köyhimpien yhteiskuntien menestykseen tulevaisuudessa.

Tyttöjen talojen valoisat kokemukset Kuopiossa ja muualla Suomessa kertovat, kuinka tärkeitä yhteinen tila ja foorumi ovat nuorille myös meillä hyvinvointiyhteiskunnissa. Tila jossa ei pidetä yllä sukupuoli- ja rooliodotuksia tai korosteta tiettyjä elämänihanteita. Tyttöjen talossa jokaisella on vain yksi oikeus ja velvollisuus – olla oma itsensä ja hyväksyä muut sellaisina, kuin he ovat. Tämänpäiväisessä Savon Sanomien jutussa tiivistyy ilahduttavasti tyttöjen yhteisen toiminnan ja Tyttöjen talon ajatus: ”Parasta on lämmin ilmapiiri. Kaikki voivat tuntea olevansa tervetulleita.”

Kommentoi kirjoitusta.