Viime viikkojen esimerkit suomalaisten opettajien vaikeuksista kyetä hallitsemaan oppituntien järjestystä aikuiselta odotettavalla kärsivällisyydellä ovat olleet valitettavia. Tapaukset ovat kuitenkin aina erilaisia ja niissä on useita eri osapuolia, eikä ensimmäisenä olekaan syytä lähteä tuomitsemaan opettajia. Kodin ja koulun yhteistyötä sekä vanhemmuuden tukemista lapsen ja nuoren eri kasvuvaiheissa tulee parantaa.

Luottamus opettajien ammattitaitoon on Suomessa erittäin korkea. Heillä on opetuksen suhteen laajat pedagogiset valtuudet ja mahdollisuudet, ilman valvontaa ja kontrollia.  Siksi opettajien osaamisesta on huolehdittava.

Opettajankoulutuksen laadun takaamiseksi myös tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti opettajankoulutuksen uudistamista varten opettajankoulutusfoorumin. Nyt foorumi on saanut valmiiksi lähes sadan koulutusalan asiantuntijan taidolla tehdyn kehittämisohjelman. Työlle antoivat merkittävän panoksen myös monet opiskelijat ja opettajat.

Opettajien perus- ja täydennyskoulun uudistamiseen halutaan ohjata tällä vaalikaudella yli 60 miljoonaa euroa. Uudistukset eivät siis jää vain kauniiksi tavoitteiksi, vaan niihin todella satsataan. 

Opettajankoulutuksen ohjelmia, oppimisympäristöjä ja työtapoja kehitetään, jotta ne vahvistaisivat opettajien uutta luovan asiantuntijuuden kehittymistä. Uusissa työtavoissa tullaan korostamaan oppijalähtöisyyttä ja tutkimusperustaisuutta. Opettajan työ ei ole pelkästään itsenäistä, vaan osansa on myös yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä. Vertaistuella on tässä suuri merkitys.

Opettajien, kuten kaikkien muidenkin ammattiryhmien, elinikäinen oppiminen on olennaista oman ammattitaidon, työn mielekkyyden ja laadukkaan opetuksen varmistamiseksi. Koulutuspäivät on kyettävä turvaamaan ympäri Suomen niin, että ne edistävät opettajien ammattitaitoa, eivätkä ole pelkkää pakkopullaa työnantajalle.

Kun opettajaopiskelijat oppivat jo opiskelun aikana työotteen, jossa halutaan ja kannustetaan aktiivisesti kehittämään omaa osaamista ja työtapoja, saadaan tämä asenne vietyä käytännössä opetukseen. Koulutuksemme perustuessa merkittäviltä osin laadukkaaseen opetukseen, täytyy huolehtia, että opetuksessa kyetään hyödyntämään viimeisintä tutkimustietoa.

Voimme edelleen luottaa, että Suomessa on maailman parhaat opettajat. Opettajien osaamistaso, korkea koulutus, opetuksen vapaus ja työn arvostus ovat niitä tekijöitä, joiden varaan rakentuu koko koulutusjärjestelmämme toimivuus, yhdenvertaisuus ja menestys. Meille tämä on itsestäänselvyys.

Kansainvälinen kiinnostus koulutustamme ja opettajiemme ammattitaitoa kohtaan tarjoaa meille hienon mahdollisuuden toimia suunnannäyttäjinä maille, jossa koulutusjärjestelmiä ja opettajankoulutusta kehitetään tai ne ovat vasta rakenteilla.

Sari Raassina,

kansanedustaja