Blogi

Kokoomuksen sote-kolmikko iloitsee merkittävästä askeleesta tukea omaishoitajien arvokasta työtä

Torstai 26.5.2016 klo 16.09 - Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti, Sari Raassina

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät eduskunnan käsittelyssä olevaa omaishoitolakia eduskuntakauden yhtenä tärkeimpänä lakiesityksenä. Esityksessä esitetään vapaapäiviin oikeutettujen omaishoitajien ja perhehoitajien vapaiden lisäämistä. Sote-kolmikko iloitsee, että kokoomuksen yhtenä kärkitavoitteena ollut omaishoitajien tukeminen nyt toteutuu.

 

Omaishoidon kehittäminen oli kokoomukselle hallitusneuvotteluissa keskeinen tavoite. Kokoomukselle oli arvovalinta, että suurten leikkausten aikana omaishoitoon panostetaan merkittävästi lisäeuroja. Näin valtakunnallinen omaishoidon kehittämisohjelma ottaa merkittävän askeleen eteenpäin.

 

Jatkossa kaikki sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lisäksi niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen olisi jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohden. Lisäys on merkittävä, sillä tällä hetkellä noin 15 prosentilla omaishoitajista ei ole vapaita lainkaan. 

 

”Kokoomuksen keskeisiä tavoitteita ovat olleet omaishoitajien tukeminen, vapaiden lisääminen, sijaishoidon saatavuuden ja laadun kehittäminen sekä omaishoidon ja ansiotyössä käynnin yhteensovittaminen. Onkin tervetullut uutinen, että pitkään ajamassamme asiassa otetaan merkittäviä harppauksia eteenpäin. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että omaishoitajien vapaiden käyttöön tulee joustavuutta, kun vapaan voi pitää vuorokautta lyhyemmissä jaksoissa. Tämä on ollut omaishoitajien toive”, kansanedustajat Sarkomaa, Lauslahti ja Raassina sanovat.

 

Kun tuetaan omais- ja perhehoitajia, voidaan samalla vähentää perinteisen laitoshoidon tarvetta ja lisätä kotona asumista.  Samalla vähennetään kalliita laitoskustannuksia. Tärkeintä on omaishoitajan jaksamisen ja omaishoidon laadun edistäminen.

 

”Koti on monelle se tärkein paikka asua. Jos kotona asuminen voidaan omaishoidolla mahdollistaa, on sen tukeminen erittäin perusteltua ihmisen elämän laadun kannalta. Toisaalta samalla huomioidaan omaishoitajan taakka. Lailla turvataan omaishoitajien vapaat hetket, joiden avulla he voivat kerätä voimavaroja läheistensä hoitamiseen”, sanovat edustajat.

 

Edustajat muistuttavat, että omaishoitajan jaksaminen on avainasemassa. Siihen liittyy myös riskitekijöitä, kuten omaishoitajan uupuminen, syrjäytyminen tai sairastuminen. Omaishoidon uudistuksen myötä hyvinvointi- ja terveystarkastukset kirjataan lakiin. Edustajat kannustavatkin kuntia ottamaan tarkastukset käyttöön. Lailla pyritään siihen, että vuosittain aiempaa suuremmalle osuudelle omaishoitajista tehtäisiin hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta.

 

”Uudistuksessa omaishoitajan jaksaminen ja hyvän arjen varmistaminen on saatu keskiöön. Uuden lain myötä läheisiään hoitavien jaksamista ja asemaa parannetaan. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla voidaan ennaltaehkäisevästi tarttua ja auttaa omaishoitajaa ajoissa. Näillä toimilla vältytään siitä, ettei omaishoitajasta tule autettavaa”, edustajat toteavat.

 

Lisätietoja:

 

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

 

Sanna Lauslahti

Puh. 050 512 2380

 

Sari Raassina

Puh. 050 5232 808

Positiivista sykettä vaalipiirissä

Maanantai 23.5.2016 klo 12.38 - Sari Raassina

Pohjois-Savo nousi yrittäjien parhaaksi maakunnaksi, Pohjois-Karjala vahvana kakkosena. Näin saatiin lukea viime torstaina, kun Suomen Yrittäjät julkaisivat Elinkeinopoliittisen mittarin. Edellisessä kahden vuoden takaisessa kyselyssä Pohjois-Karjala oli ensimmäinen ja Pohjois-Savo jaetulla kolmannella sijalla. Maakuntien menestykseen vaikuttivat pitkälti kuntapalvelut ja päätöksenteon yrityslähtöisyys.

Perjantaina puolestaan uutisoitiin Iisalmen menestyksestä kaupunkikeskustojen elinvoimavertailussa. Iisalmi oli pienistä kaupungeista paras keskustojen Elävät Kaupunkikeskustat -yhdistyksen tutkimuksessa.

Kuopion elinvoimaisuus ja kehitys nousi esille reilu kuukausi sitten julkaistussa valtakunnallisessa imagotutkimuksessa. Kuopio oli kyseisessä tutkimuksessa valtakunnan neljänneksi suosituin muuttokohde. Elinkeinopoliittisessa mittarissa Kuopio ylsi jo toiseksi kaikista yli 50 000 asukkaan kaupungeista. Alle 10 000 asukkaan kunnista Keitele oli selvästi paras jo toista kertaa peräkkäin.

Koko Savo-Karjalan alue näyttää elinvoimaisuuttaan ja todistaa, että yrittämisellä on mainiot edellytykset muuallakin kuin Etelä-Suomessa. Rohkeat pitkälle tulevaisuuteen katsovat inevestoinnit, sujuvat kaavamuutokset ja muun muassa liikenneratkaisut luovat pohjaa uudelle kasvulle.

Yrittäjämyönteisyys ja yritysvaikutusten arviointi päätöksenteossa mahdollistaa omalta osaltaan uusien työpaikkojen syntymisen ja heijastuu aina lopulta myönteisesti myös muuttohalukkuuteen ja asuinviihtyvyyteen.

Edellä mainitut tutkimukset mittaavat osuvasti kaupunkiseutujen houkuttelevuutta ja elinkeinopolitiikan onnistumista. Niiden pohjalta kaupungit ja kunnat saavat tärkeää tietoa toteutettujen investointien ja toimenpiteiden vaikutuksista sekä ennen kaikkea tulevaisuuden kehittämistarpeista.

Viimeaikaisten tulosten pohjalta on hyvä jatkaa, ja kehittää aina vain parempia välineitä kerätä tietoa ja kuunnella niin kansalaisia kuin yrittäjiä. Savo-Karjalassa monet asiat ovat hyvällä tolalla.

Tasa-arvo vaatii vain tekoja (julkaistu Savon Sanomissa 11.5. ja Karjalaisessa 12.5.)

Keskiviikko 11.5.2016 - Sari Raassina

Hallitus hyväksyi viime viikolla tasa-arvo - ohjelman vuosille 2016-2019. Se pitää tavoitteiden ohella sisällään myös toimenpiteitä. Ainoa yksiselitteinen ja sellaisenaan toteutettava toimi on työnantajille maksettava 2500€ kertakorvaus perhevapaista aiheutuvista kustannuksista. Tulevan kolmen vuoden aikana tarvitaan vielä monia muita konkreettisia päätöksiä. 

 

Julkisuudessa on jäänyt vähäiselle huomiolle esitys sukupuolivaikutusten arvioinnista merkittävien uudistusten ja hankkeiden yhteydessä. Arvioinnin varmistaminen on ministeriöiden vastuulla. Kyseinen kirjaus voisi olla huomattavasti tiukempikin. Sukupuolivaikutukset täytyy ottaa kaikessa julkisessa päätöksenteossa punnittavaksi siinä missä jo nykyisin ympäristövaikutukset. 

 

Euroopan tasa-arvoinstituutin tuore tasa-arvoindeksi sijoittaa Suomen EU-valtioiden joukossa toiselle sijalle. Tunnustetusta tasa-arvotilanteesta huolimatta Suomen toivotaan kiinnittävän huomioita varsinkin koulutuksen eriytymiseen miesten ja naisten ammatteihin, naisten osa-aikatyöhön sekä sukupuolten välisiin tuloeroihin. Kaikki mainitut ovat yhteiskunnasamme niin kovin tuttuja, pitkäaikaisia tasa-arvo-ongelmia. Tavoitteista ja puheista on päästävä vihdoin tekoihin.

 

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluu 100 tasa-arvotekoa – hanke, jossa sukupuolten välisen tasa-arvon eteen tehdään uusia ja konkreettisia tekoja, yhdessä ympäri Suomea. Ohjelmassa nousevat esiin erityisesti naiset ja naisen asema. Tasa-arvotekoihin voivat ryhtyä niin järjestöt, yritykset, kuin vaikkapa koulut. Hankkeen myötä uudet ja toteutettavat sekä toivottavasti avaramieliset ideat tulevat kaikkien näkyville ja hyödynnettäväksi. 

 

Teoilla – yhdessä ideoimalla, osallistumalla ja toteuttamalla sekä edistämme että huolehdimme sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisesta nopean globalisoitumisen ja digitalisaation aikana.

 

Tasa-arvo on myös merkittävä osa suomikuvaa. Maailmalla nousee yhä uudestaan esille se, että ensimmäiset vaaleilla valitut naiskansanedustajat olivat suomalaisia. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli annettu sitä edellisenä vuonna - ensimmäisenä Euroopassa. Eduskunta kokoontuu naisten äänioikeuden juhlaistuntoon 1.6., jolloin tulee kuluneeksi päivälleen 110-vuotta siitä, kun säädyt hyväksyivät valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain. Juhla motivoikoon meitä konkreettisiin tasa-arvotekoihin myös tulevaisuudessa. 

Kokoomuksen sotekolmikko: äitien syöksykierre pois työelämästä estettävä

Lauantai 7.5.2016 - Sari Raassina, Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Kokoomuksen kansaedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti ovat huolissaan taloustalkoissa tehtyjen päätösten kokonaisvaikutuksesta pienten lasten äitien työllisyyteen. Edustajat varoittavat, ettei tahtomatta synnytetä pienten lasten äitien syöksykierrettä kotiin ja syrjäytetä naisia pois työelämästä. Naisten työpanos on erittäin tärkeä Suomen kasvun ja kestävyysvajeen taittamisen kannalta.

Edustajat nostavat erityisesti esille varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon kohdistuneet määrärahaleikkaukset. Jo päätetyt leikkaukset tarkoittavat osassa kuntia ryhmäkoon kasvamista ja subjektiivisen päivähoidon rajoittamista.

Erityistä huolta he kantavat eduskunnassa käsittelyssä olevasta varhaiskasvatuksen maksulaista, ja sen seurauksista naisten työssäkäyntiin. Siinä esitetään, että varhaiskasvatuksen maksut nousevat enimmäismaksuluokassa jopa 22 prosenttia. Samaan aikaan kotihoidon tuki on jäänyt koskemattomaksi.

Edustajat ovat huolissaan äideistä, joiden palkka menisi suurelta osin päivähoitomaksuihin. Tämä koskee erityisesti keskituloisia perheitä, jotka ovat ylimmässä maksuluokassa. Niihin kuuluu myös perheitä, joissa äidit ovat pienipalkkaisia: koska miesten palkat ovat edelleen usein yhä suuremmat kuin naisilla. Näin ylimmän maksuluokan tuloraja saavutetaan silloinkin, kun naisen palkka on keskipalkkaa alhaisempi.

– Jos varhaiskasvatuksen laatuun kohdistuvien riskien ohella  varhaiskasvatusmaksuja korotetaan tuntuvasti, riski äitien kotihoidon tuen käytön pitenemiseen kasvaa. Näin perhe voi olla tilanteessa, jossa äidin työhön meno ei ole taloudellisista syistä mielekästä. Nykyistä maksujärjestelmää on arvosteltu juuri siitä, että se ei kannusta äitejä työntekoon, kun jo melko pienillä tuloilla joutuu maksamaan ylintä perittävää maksua, edustajat sanovat.

Pienten lasten äitien muita Pohjoismaita alhaisempaan työllisyysasteeseen on kiinnitetty huomiota viimeksi OECD:n tammikuussa julkaisemassa maaraportissa Suomesta. Alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin.

Kokoomusedustajat näkevät eduskunnan käsittelyssä olevan varhaiskasvatuksen maksukorotuksen olevan ristiriidassa hallituksen tavoitteelle lisätä työllisyyttä. Hallituksen on tarkasteltava esityksiään uudelleen. Hallituksen on varmistettava, että tavoite naisten ja miesten tasavertaisesta työllisyydestä, työelämän tasa-arvosta ja perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta toteutuu. Suomen nousuun tarvitaan kaikki voimavarat.  Työelämässä tarvitaan tasapuolisesti naiset ja miehet sekä vanhemmuuden kantamisessa niin isät kuin äidit, edustajat päättävät.