Blogi
Liikenneväylien korjausvelkaohjelma osuu Savo-Karjalaan vähintään kohtuullisestiSunnuntai 28.2.2016 klo 10.20 - Sari Raassina (tämä kirjoitus on lähetetty Karjalaiseen 23.2.) Suomen hallitus sopi pari viikkoa sitten liikenneväylien korjausvelan vähentämisestä yhteensä 600 milj. eurolla vuosien 2016-2018 aikana. Tämä satsaus eli liikenneväylien korjausvelkaohjelma tulee siten Liikenneviraston ja Ely-keskusten teettämien tavanomaisten, noin 360 milj. arvoisten ylläpitohankkeiden päälle. Korjausvelkaohjelma kohdistuu varsin näkyvästi Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueelle. Suurimpana ja samalla välttämättömänä investointina tulee olemaan Jännevirran sillan uusiminen, joka vie 45 miljoonan euron kustannuksillaan noin 8% koko ohjelman kustannuksista. Jännevirran sillan ohella Savo-Karjalan vaalipiirin alueelle kohdennetaan 12 eri hanketta. Näiden kokonaissumma on runsaat 10 milj. Hankkeita perustellaan lähinnä puu- ja sellukuljetusten sekä muun biotalouteen liittyvän toiminnan edistämisellä. Teiden päällysteitä uusimalla, kallistuksia korjaamalla ja kantavuutta parantamalla edistetään samalla myös liikenneturvallisuutta. Hankelistalla ovat tiestön ohella Kiteen ja Kiuruveden raakapuuterminaalit. Koko valtakunnan hankelistaa ja sen kohteita tarkastelemalla huomaa nopeasti, että prioriteettina on ollut biotalouden tukeminen. Uimaharjun sellutehdas on ollut varmasti tärkeimpänä perusteena monelle Savo-Karjalan alueen korjaushankkeelle. Tiestön ja raiteiden kunnossapidon ohella vaikuttamistyössä on pidettävä aktiivisesti yllä eritoten valtatie 23:n kehittämistä sekä Joensuun ja Kuopion ratapihahankkeita. Kyseiset kohteet ovat Itä-Suomelle niin biotalouden kuin muunkin elinkeinotoiminnan vauhdittamisen kannalta elintärkeitä, ja siksi niitä on pelkän ylläpidon ohella myös rohkeasti uudistettava.
Sari Raassina kansanedustaja Savo-Karjala |
Kokoomuksen sote-kolmikko: Sote-mallin vaikutusarviot pöytäänKeskiviikko 17.2.2016 Kokoomuksen kansanedustajat, sote-kolmikko Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti muistuttavat valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen läpinäkyvien vaikutusarviointien välttämättömyydestä. Kolmikko kannustaa hallitusta läpivalaisemaan ajoissa esittämänsä mallin 18+15 taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista. Uudistuksen perustuslailliset arvioit on yhtälailla saatava pöytään. On tärkeää saada vaikutusarviot nähtäväksi, jotta voidaan varmistaa, että valittu malli ja uudistus parantaa ihmisten palveluita ja kustannukset saadaan kuriin.
Hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla ja ensimmäiset muuttolinnut jo saapuvat. Jokaisen suomalaisen kannalta tärkeän uudistukselle valitun hallintomallin arviot on tärkeä saada osaksi käytävää keskustelua. Tärkeää on myös saada tieto, miten konkreettisesti 18+15-malli toteutetaan. Kolmikko alleviivaa lausumaa, jossa eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle. - Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui, kokoomusedustajat varoittavat. Aluehallintouudistus on edennyt ripeästi. On visusti pidettävä huolta, ettei aluehallinnon uudistaminen vie voimia soten uudistamisesta. Ensin on tehtävä soten uudistaminen ja sitten muuta on viisas neuvo. |
Kokoomuksen sote-kolmikko: Alkoholilain norminpurkuloikalla potkua ravintola-alallePerjantai 5.2.2016 Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti vaativat alkoholilain kokonaisuudistukseen norminpurkuloikkaa.
- Ahtaalle ajetulla ravintola-alalla riittää norminpurussa työsarkaa. Tätä työtä ei ole varaa jättää enää tekemättä, kun eduskuntakauden keskeisenä tavoitteena on luoda kasvua ja työpaikkoja. Kyse on myös fiksusta suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistämisestä, kolmikko linjaa. Kolmikko kannustaa hallitusta käymään ripeästi alkoholilain kokonaisuudistuksen kimppuun ja purkamaan suomalaisia ravintoloita ja samalla esimerkiksi matkailualaa lannistavia säädöksiä. On kaikin puolin viisasta – kansantaloudellisesti ja terveydellisesti - ohjata alkoholin kulutusta valvottuihin sisätiloihin kuten ravintoloihin julkijuopottelun ja kotona tapahtuvan alkoholin käytön sijaan. - Ravintoloiden aukiolorajoitteita on asteittain kevennettävä. Hyvä ensiaskel on luopua jatkoaikalupien vaatimisesta. Sipilän hallituksen linjaus kokeilukulttuurista voisi olla osuva tapa edetä kohti ravintoloiden vapaampaa aukioloa, linjaavat kokoomusedustajat. Edustajat keventäisivät säädöksiä ravintoloiden anniskelualueiden tiukkojen rajojen suhteen. Näin helpotettaisiin erilaisten yleisötapahtumien sekä kauppahallien ja muiden ravintolamaailmojen toimintaa. Koko anniskelulupakokonaisuus vaatii perinpohjaisen perkaamisen, koska nykyinen yksityiskohtainen säätely on täysin aikansa elänyt. Lainsäädäntö ei mahdollista ns. Happy Hour aikoja. Säännös heikentää tarpeettomasti ravintoloiden mahdollisuuksia markkinoida toimintaansa ja erilaisia tapahtumia. Edustajat toteavatkin, että alkoholilaissa on paljon säännöksiä, joilla ei ole mitään tekemistä alkoholin kulutuksen rajoittamisen kanssa, mutta sen sijaan niillä vaikeutetaan täysin perusteettomasti yrittäjien toimintaa ja ihmisten arkea. Toinen puhuva esimerkki on pienpanimoiden elintarvikekioskikikkailuvaade. Edustajat sallisivat pienpanimoille suoramyyntioikeuden ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. Vaateelle ei ole olemassa mitään järjellistä syytä. |