Blogi

Kokoomuksen Raassina: Pohjois-Savosta pilottimaakunta valinnanvapauden toimeenpanossa

Torstai 6.4.2017 klo 14:35 - Sari Raassina

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina ehdottaa, että Pohjois-Savon tulisi tarttua ensimmäisten joukossa jo vuonna 2018 valinnanvapausmallin rakentamiseen. Hallitus on avaamassa kunnille mahdollisuuden yhdessä maakunnan kanssa lähteä pilotoimaan sote-palveluiden valinnanvapautta jo vuonna 2018. Maakunnat voivat aloittaa pilotoinnin niin, että sote-keskukset aloittavat jo 1.1.2018 tai viimeistään 1.7.2018.

 

”Pilottimaakunnille on luvassa taloudellisia kannusteita ja joustavuutta aikatauluissa. Valinnanvapauden aikaisemmalla startilla voisimme luoda omaehtoisesti juuri alueellemme sopivan mallin. Siksi olisi syytä olla edelläkävijöiden joukossa”, sanoo Raassina.

 

”Eri puolilla Pohjois-Savoa on jo hyviä kokemuksia siitä, miten julkisen rinnalla yksityiset tuottavat terveydenhuollon palveluita. Käytetään savolaisen valinnanvapauden mallin rakentamisessa hyödyksi näitä hyviä kokemuksia. Etunoja valinnanvapaudessa hyödyttää paitsi alueen ihmisiä, myös alan toimijoita, kun ne pääsevät mukaan nopeammin kuin kilpailijansa hitaammin valinnanvapauden piiriin tulevissa maakunnissa”, sanoo Raassina.

 

Valinnanvapaus tulee voimaan 1.1.2019 kaikissa maakunnissa. Asiakasseteli, suun terveydenhuolto ja henkilökohtainen budjetti tulevat käyttöön vuoden alusta.

 

”Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella vuoden alussa käynnistynyt valinnanvapauskokeilu on osoittanut, että terveyspalveluiden tuottamiselle on hyvät edellytykset myös maaseutumaisilla alueilla. Kiuruvedellä toimii nyt yksityinen lääkäriasema, joka suunnittelee parhaillaan toimintansa laajentamista myös Sonkajärvelle”, toteaa Rassina. 

 

Hallitus aikaistaa toimeenpanoa ja antaa maakunnille ja kunnille mahdollisuuden pilotteina kokeilla valinnanvapautta jo vuonna 2018. Toisaalta niille maakunnille, joilla esimerkiksi tietojärjestelmät tuottava haasteita, annetaan mahdollisuus, että yksi valinnanvapauden työkalu eli sote-keskus tulee voimaan viimeistään 1.7.2019.

 

Lisätiedot:

Sari Raassina

puh. 050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Vastine (julkaistu Savon Sanomissa 29.3) Hyvä perhepolitiikka on mahdollisuuksien tasa-arvoa työssä ja kasvatuksessa

Keskiviikko 29.3.2017 - Sari Raassina

Kristiina Poutiainen kritisoi kirjoituksessaan 27.3. Kokoomuksen ajamaa perhevapaiden uudistamisen mallia. Väärien käsityksien välttämiseksi avaan hieman sitä, mihin Kokoomus uudistuksella pyrkii. Kokoomus haluaa uudistuksella edistää hoitovastuun tasaisempaa jakamista, tasa-arvoisia uramahdollisuuksia sekä mahdollisuuksien tasa-arvoa koulutuksessa.

 

Toisin kuin Poutiainen väittää Kokoomuksen perhevapaamallissa joustava ansiosidonnainen vanhempainraha jakautuu vanhempien kesken siten, että molemmille vanhemmille on kiintiöitynä 3kk ja loput 6kk saa perhe jakaa vapaasti. Lisäksi vanhemmilla on käytössä 6kk hoitoraha. Malli ei määrittele missä järjestyksessä vapaat on pidettävä. Se antaa paljon joustoa ja mahdollistaa erilaisten perheiden tilanteet paremmin kuin nykyinen järjestelmä. Äiti voi hyvin pitää yhtenäisen vanhempainvapaa jakson, mutta halutessaan olla myös osa-aikaisesti töissä jossain vaiheessa.

 

Tosiasia on, että naisten työmarkkina-asema on huonompi. Se on seurausta mm. siitä, että naiset kantavat hoivavastuun käytännössä yksin. Isät ovat vanhempia yhtä lailla, mutta heidän uran edistämiseen perhe ei vaikuta samoin. Naisten kohdalla epätasa-arvo näkyy suurempana eläkeläisköyhyytenä. Yhteiskunnan tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta – näin on myös sen tukijärjestelmien kohdalla. Päättäjinä meidän on korjattava rakenteita, jotka eivät ole tasa-arvoisia. Tasa-arvo tarkoittaa myös isien mahdollisuutta olla kotona lapsensa kanssa.

 

Meillä hyvää tutkimusnäyttöä siitä, että varhaiskasvatus on yksi koulujärjestelmämme vaikuttavimmista osista. OECD:n arvioiden mukaan varhaiskasvatukseen laitettu euro tuottaa itsensä 7-8 kertaisena takaisin. Jani Erola (2016) mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen korreloi myöhemmän kouluttautumisen kanssa. Varhaiskasvatus ei korvaa vanhempia vaan tukee kasvatuksessa. Etenkin haastavimmista kotioloista tuleville lapsille pedagogisesta kasvatuksesta on eniten hyöytä. Varhaiskasvatus on lapselle oikeus.

 

Toimiva perhepolitiikka tarkoittaa perheen ja työn joustavaa yhdistämistä sekä mahdollisuuksien tasa-arvoa lapsille.

 

 

Sari Raassina

kansanedustaja,

Kokoomuksen eduskuntaryhmän

varapuheenjohtaja 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen mallilla kohti joustavampaa perhe- ja työelämän yhdistämistä

Torstai 2.3.2017 klo 21:52 - Sari Raassina

Nykyinen perhevapaajärjestelmä on tullut tiensä päähän. Nykyinen malli on jäykkä ja joustamaton. Olen aidosti innostunut nyt käytävästä keskustelusta, ja toivon todella, että hallitus käärii hihat ja uudistaa perhevapaajärjestelmän jo tällä vaalikaudella.

Kokoomuksen 27.2. julkaisema Perhe ja työelämä –asiakirja sisältää ehdotuksia varhaiskasvatuksen uudistamiseksi ja perheiden sujuvamman arjen mahdollistamiseksi. Kokoomuksen perhevapaamalli edistäisi myös vanhemmuuden tasaisempaa jakautumista.

Uudistus vahvistaisi ennen kaikkea tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä. Perhevapaat olisivat paremmin yhdistettävissä vaihtuviin työ- ja elämäntilanteisiin.

Esitetty perhevapaa koostuisi äidille viisi viikkoa maksettavasta odotusrahasta ja vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainrahasta, jossa molemmille vanhemmille on kohdennettu 3kk. Seuraavat 6kk olisi mahdollista jakaa perheen haluamalla tavalla.

Kokoomus haluaa lisätä perheiden valinnanmahdollisuuksia. Jatkossa vapaasti jaettavaksi jäävän 6kk osuuden voisikin siirtää myös muulle lasta hoitavalle aikuiselle kuten isovanhemmalle tai uusioperheen jäsenelle.

Vanhempainrahan jälkeen puoli vuotta maksettava hoitoraha jaettaisiin vanhempien kesken tasan ja sen suuruus olisi 800€ kuukaudessa. Hoitoraha olisi mahdollisuus puolittaa, jolloin sen kesto riittäisi vuodeksi ja määrä olisi 400€ kuukaudessa.

Kokoomukselle sekä tasa-arvo että mahdollisuuksien tasa-arvo ovat tärkeitä. Esitetyn mallin myötä vanhemmilla olisi mahdollisuus yhdistää perhe ja työelämä niin itselle kuin perheelle parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tulevaisuudessa Kokoomuksen tavoitteena on maksuton osapäiväinen varhaiskasvatus, johon koko ikäluokka osallistuisi. Haasteena on löytää keinoja lisätä erityisesti pienituloisten ja maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen, joka on erinomainen keino parantaa myöhempää oppimiskykyä ja –halua, ja kehittää sosiaalisia taitoja sekä suvaitsevaisuutta.

Koko asiakirja on luettavissa osoitteessa https://dl.dropboxusercontent.com/u/44708/PERHEET_JA_TYOELAMA_issuu.pdf

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko vaatii: Oikeus hyvään saattohoitoon turvattava laissa

Torstai 2.3.2017

Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve selkeiden säädösten saattohoidon yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on ilmeinen. Hyvä ja oikea-aikainen saattohoito tulee olla jokaisen suomalaisen perusoikeus.  Saattohoito on hoitoa, joka ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa ja on kestoltaan viikkoja tai enintään kuukausia. Käytössä on käypähoitosuositus, jossa ohjeistetaan erilaisten fyysisten ja henkisten oireiden asianmukaiseen hoitoon.

”Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saattohoitokoulutuksen järjestäminen ei ole tarpeeksi systemaattista ja alan erityispätevyyden haltijoita on Suomessa liian vähän. Koulutuksen ja tiedon lisääminen on paras tapa parantaa nopeasti saattohoidon laatua Suomessa”, sanoo kansanedustaja Sanna Lauslahti.

 

Saattohoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. Saattohoitoyksiköitä tarvitaan lisää ja samalla on kehitettävä kotisaattohoitoa. Saattohoidon puutteet voivat näkyä esimerkiksi siinä, ettei kivunlievitykseen saa asianmukaista apua.

”Hyvä saattohoito tarvitsee toteutuakseen siihen sitoutuneen ja osaavan hoitohenkilökunnan, jotta ihmisiä voidaan kunnioittavasti säästää tarpeettomalta kärsimykseltä. On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan rooli ja vastuut”, toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

 

Toisin kuin usein kuvitellaan, lääketieteen näkökulmasta saattohoidossa käytettävät menetelmät ovat pääosin melko helposti opittavissa. Kyse on usein asenteista, huomauttaa kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina ja jatkaa:

”Kuolemasta puhuminen on vaikeaa sekä henkilökunnalle että potilaalle ja hänen omaisilleen. Kuitenkin hoidon periaatteista tulisi sopia ajoissa ja hoidettavan itsensä tulisi olla tietoinen hoitolinjauksista. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee aina kunnioittaa”, painottaa Raassina.

 

Sote-kolmikko esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää viipymättä selvityksen saattohoidon toteutumisesta koko Suomessa. Selvityksen yhteydessä on kartoitettava mahdolliset laatusuositus- ja lainsäädäntötarpeet, saattohoidon organisoiminen sote-uudistuksen yhteydessä sekä moniammatillisen henkilökunnan koulutukseen järjestäminen ja resursointi.

 

Eduskunta keskustelee tänään eutanasia-aloitteesta täysistunnossaan. Eutanasia on iso eettinen kysymys, johon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sarkomaa, Raassina ja Lauslahti paneutuvat huolella. Aloite nostaa esille kuolevan potilaan hyvän ja inhimillisen hoidon.

 

Lisätietoja:

 

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

Sanna Lauslahti

+358 505122380

 

Sari Raassina

+358 505232808

Kommentoi kirjoitusta.

Ei kai Suomessa asu maailman hölmöin kansa?

Keskiviikko 1.3.2017

(Kirjoitus on julkaistu eduskunnasta-palsatalla Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 1.3.)

Suomen turvetuottajat ja -käyttäjät ovat viime viikkoina kampanjoineet, luvalla sanoen, varsin värikkäällä kampanjalla turpeen käytön puolesta. Kampanjan sävy on ollut shokeeraavaa ja ainakin allekirjoittaneessa se on herättänyt ärtymystä.

 

Suomen maa-alasta erilaisia soita on noin kolmannes. Noin kahdeksasosa maamme soista on suojeltuja. Kuitenkin vain alle prosentti soista on energiaturvekäytössä. Silti energiaturpeen osuus on noin 5% kotimaisesta sähköntuotannosta ja vajaa 15% kulutetusta kaukolämmöstä. Voidaan siis perustellusti sanoa, että turpeen merkitys Suomen energiahuollossa on merkittävä.

 

On selvää, että niin turpeen kuin muiden eloperäisten sekä fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyy hiilidioksidipäästöjä. Perinteiset turpeennostomenetelmät ovat aiheuttaneet ympäristöhaittoja kuten alapuolisten vesistöjen rehevöitymistä, ja vaikuttaneet pieneltä osaltaan myös erittäin uhanalaisten vaelluskalakantojen tilanteeseen. Ympäristöjärjestöt ovat kantaneet huolta mm. luonnon moninaisuuden vähenemisestä turvesoiden hyödyntämisen yhteydessä.

 

Tiedon lisääntyminen ja tekniikan kehittyminen ovat oleellisesti vähentäneet turpeen käytöstä syntyviä haittoja. Hyödynnettävien turvesoiden oikea valinta, ympäristövaikutusten huolellinen etukäteisselvittely, tiukka lupamenettely ja valvonta ovat avainasemassa kestävän turvetuotannon toteuttamiseksi. Käytöstä poistetun turvesuon palauttaminen metsityksen kautta takaisin hiilinieluksi on huolehdittava. Moderneissa voimalaitoksissa voidaan vähentää huomattavasti pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä.

 

Turve on joka tapauksessa kotimainen energiavara, jolla voidaan tukea yhteiskuntamme huoltovarmuutta. Turpeella voisi olla merkittävämpi rooli tuontienergiaa – esimerkiksi kivihiiltä ja öljyä - korvaavana energialähteenä.  Meillä Itä-Suomessa jokainen paikallinen työpaikka on tärkeä. Kotimaisen polttoaineen niin puuperäisen kuin turpeenkin käyttö tuo työtä kotiseudullemme. 

 

Suomessa ei suinkaan asu maailman hölmöin kansa. Meidän on pyrittävä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Matkalla sinne meidän on kuitenkin hyödynnettävä fiksulla ja ympäristöä huomioivalla tavalla kotimaiset energialähteet. Suomen on määrätietoisesti toimittava EU-tasolla siten, että puun ja turpeen poltto on mahdollista jatkossakin osana energian tuotantoamme.

 

Sari Raassina,

kansanedustaja

Kommentoi kirjoitusta.

Sähkökauppayhteistyöllä ei luovuta omasta sähköstä

Perjantai 24.2.2017

(Julkaistu Savon Sanomissa 24.2.)

Kaupunginvaltuutettu Kaija Räsänen (ps.) esitti huolensa Kuopion Energian, Jyväskylän Energian ja Loisteen suunnitteleman sähkökaupan yhteisyrityksen vaikutuksista (SS 21.2.).

Räsästä huolestuttaa Kuopion Energian ja erityisesti sen sähkökaupan säilyminen Kuopion kaupungin omistuksessa. Tarkoituksenamme on siirtää Kuopion Energian nykyinen sähkökauppaliiketoiminta kokonaisuutena uuteen yhteisyritykseen.

Omistus ei siirrossa katoa. Saamme vastikkeena sähkökauppamme kokoa ja arvoa vastaavan osuuden yhteisyrityksestä. Sähköverkko, kaukolämpö ja energian tuotanto säilyvät Kuopion Energiassa.

Kuopiolaisten sähkön saannin turvaaminen ei liity sähkökauppaliiketoimintaan. Sähkön siirrosta vastaa Kuopion Sähköverkko Oy, ja sen tuotannosta osana pohjoismaista kokonaisuutta Haapaniemen voimalaitos.

Kuopion Energian osuuden myyminen yhteisyrityksestä ei ole mahdollista ilman omaa päätöstämme. Jos muut osakkaat haluavat luopua omistuksistaan, on meillä oikeus lunastaa luopujien osuus.

Tavoitteenamme sähkökauppojen yhdistämisessä on säilyttää kuopiolaisten omistuksen arvo. Sähkösopimusten kilpailuttaminen on yleistynyt. Valtakunnallisuus on välttämätöntä, jos haluamme kasvattaa myyntiämme. Kasvu on edellytys tuottotason säilyttämiselle, sillä kilpailu pienentää myynnin katetta. Sähkön myynnin asiakaskohtainen kustannus alenee asiakasmäärän kasvaessa. Kuopiolaiset hyötyvät, kun pystymme säilyttämään kauppamme arvon ja tuottotason.

Yhteishanke ei ole johtajien päähänpisto. Kuopion Energian hallitus on seurannut sähkömarkkinoiden kehittymistä. Yhteisen sähkönmyyntiyhtiön selvittäminen on strategiamme mukaista. Asiaa on valmistelu kaupungin konserniohjeiden mukaisesti. Kolmen yhtiön sähkökauppatoimintojen yhdistäminen ei synny käden käänteessä, vaan se edellyttää laajoja selvityksiä. Valmistelu vie aikansa, ja julkisuuteen kannattaa tulla vasta, kun on jotain kerrottavaa.

Yhteisyritys on toteutuessaan Suomen neljänneksi suurin sähkönmyyjä, mikä on hyvä lähtökohta kiristyvässä kilpailussa.

Sari Raassina (kok.)

Hallituksen puheenjohtaja

Esa Lindholm

Toimitusjohtaja

Kuopion Energia Oy

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Asiakas- ja palvelumaksut eivät saa tyhjentää vanhuksen lompakkoa

Sunnuntai 12.2.2017

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina ovat huolissaan sosiaali- ja terveyspalvelujen maksurasituksesta etenkin vanhuksille. Osana sote-uudistusta säädetään myös enimmäismaksut terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta, joiden pohjalta tulevat maakunnat asettavat omat maksunsa.

”Kantamme on selvä, maksukorotuksiin ei ole varaa”, sote-kolmikko jyrähtää.

 

THL:n tuoreen selvityksen mukaan kuntien välillä on suuria eroja kotihoidon ja vanhusten tukipalvelujen palvelumaksuissa. Kansanedustajat näkevät tämän merkittävänä eriarvoistavana seikkana vanhusten välillä. Esimerkiksi ateriapalvelun hinta vaihteli kunnissa 5-12 euron välillä. Edustajat muistuttavat, että asiakasmaksut ovat kansainvälisesti vertailtuna Suomessa jo korkeat.

 

”Täytyy muistaa, että palvelua tarvitseva on usein pienituloinen yksinasuva vanhus.  Yhdestä ateriasta saatetaan laskuttaa jopa yli 10 euroa. Tämän päälle tulee vielä monta muuta maksua. Hyvin usein syntyy täysin kohtuuttomia tilanteita. Hallituksen on syytä nimetä asiantuntijaryhmä etsimään ratkaisuja maksupolitiikan eriarvoistavien ja hoitoon pääsyn estävien tilanteiden ratkaisemiseksi”, ehdottaa Sarkomaa.

 

”Pitää tarkastella, etteivät maksut estä tasa-arvoista hoitoon pääsyä ja kotona asumista. Sote-uudistuksessa tulisi löytää keinoja, joilla voidaan pienentää ikäihmisten palveluiden hintoja”, toteaa Lauslahti.

 

Sote-kolmikko haluaa muistuttaa, että maakunnissa on mahdollisuus vaikuttaa eläkeläisten toimeentuloon. Kotona hoidettavalla vanhuksella kertyy erilaisia maksuja kasoittain. Vanhuksen että valtion kassan etu, että ihminen voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään.

”Meillä on mahdollisuus puuttua eläkeläisköyhyyteen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen samalla kertaa kunnissa tukemalla iäkkäiden kotona asumista ilman kohtuutonta maksutaakkaa”, summaa Raassina.

 

Hallitus on päättänyt, että tämän vuoden aikana nimetään työryhmä, jossa sote-uudistuksessa koskevassa arvioinnissa käydään kotona asuvien ikäihmisen kokonaisuus.

 

 

Lisätietoja:

 

Sari Sarkomaa

+358 505113033

 

Sanna Lauslahti

+358 505122380

 

Sari Raassina

+358 505232808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Raassina: Eloranta oikeassa perhevapaiden uudistustarpeesta

Tiistai 24.1.2017

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina kehuu SAK:n esiin nostamaa huomiota perhevapaiden uudistamistarpeesta. SAK:n puheenjohtaja Jarmo Eloranta nosti tänään esille, että talouspolitiikan arviointineuvoston raportista ilmenee, että alle 35-vuotiaiden naisten työssäkäynti on Suomessa vähäistä ja peräänkuulutti samalla Suomen perhevapaamallin uudistamista.

- SAK on aivan oikeassa siinä, että Suomen perhevapaamalli kaipaa pikaista remonttia. Työllisyysaste paranisi selvästi, mikäli nuorten naisten työllisyys saataisiin nostettua vastaavalle tasolle kuin Ruotsissa. Tämä onnistuu vain perhevapaita uudistamalla, Raassina toteaa.

Kokoomuslaiset edustajat ovat jo pitkään ja toistuvasti vaatineet perhevapaiden uudistamisen selvittämistä ja uudistamista nykyistä joustavammiksi ja tasa-arvoisemmiksi pikaisesti.

- Olemme samassa rivissä palkansaajaliikkeen kanssa. Perhevapaat ovat selkeästi uudistuksen tarpeessa, uudistuksella olisi suuri merkitys hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ja se olisi samalla tasa-arvoteko koko yhteiskunnan hyväksi, Raassina luettelee uudistustarpeen perusteita.

Lisätietoja:
Sari Raassina
050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Risikon idea on hyvä - osallistava sosiaaliturva osaksi kokeilua!

Perjantai 16.12.2016

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannattavat lämpimästi sisäministeri Risikon (kok.) ehdotusta ottaa osallistavan sosiaaliturvan mallin kokeilu osaksi tulevaa perustulokokeilua. Sisäministeri Paula Risikko vaati aikaisemmin, että osallistavan sosiaaliturvan mallia kokeiltaisiin perustulokokeilun yhteydessä.

- Risikon idea osallistavan sosiaaliturvan ottamisesta osaksi perustulokokeilua on hyvä. Kun hallitus käsittelee linjauksia kokeilun jatkosta, on silloin ehdottomasti pohdittava vakavasti osallistavan elementin tai mallin tuomista mukaan kokeiluun, Sarkomaa sanoo.

Ensi vuoden alussa alkavan perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, voidaanko perustulon avulla vähentää köyhyyttä ja välinputoamista, vähentää sosiaalietuuksiin ja verotukseen liittyvää byrokratiaa ja kannustaa työntekoon julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Samanaikaisesti Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta puolestaan selvitetään mallia osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Kyseisen hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa työn vastaanottamista estävien kannustinloukkuja purkamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Kokoomuksen Risikon asettama asiantuntijaryhmä ehdotti jo vuonna 2013 osallistavan sosiaaliturvan mallia.

- Osallistava sosiaaliturvan tavoitteena on työikäisten työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi koulutukseen, kansalaistoimintaan tai muuhun yhteisölliseen toimintaan. Se ei ole puhdasverinen perustulomalli, mutta tavoite kannustaa kaikenlaisen työn vastaanottamiseen ja muuhun aktiivisuuteen on perustulon kanssa yhteinen. Itse asiassa osallistava sosiaaliturva toteuttaisi perustulokokeiluun otettavaa mallia paremmin juuri tätä kannustavuustavoitetta ja ennen työkyvyn ylläpitoa, Lauslahti sanoo.

- Sosiaaliturvajärjestelmämme ei sellaisenaan vastaa muuttuvan työelämän vaatimuksia. Itsensä työllistämisen, erilaiset pätkä- ja keikkatyöt sekä muuten modernit työsuhteet on huomioitava järjestelmässä nykyistä paremmin. Osallistava sosiaaliturva on yksi keino uudistaa järjestelmää, Raassina kertoo.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050-5122380

Sari Sarkomaa

050 511 3033


Sari Raassina

050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Kansanedustaja Sari Raassina korkeantason konferenssissa Tokiossa: "Tasa-arvotyö on jatkuvaa myös tasa-arvon mallimaassa"

Maanantai 12.12.2016

Kansanedustaja ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Raassina osallistuu 13.-14.12. Japanin hallituksen järjestämään naisten asemaa ja tasa-arvoa käsittelevään WAW-konferenssiin. Suomesta oli edustaja konferenssissa myös viime vuonna, jolloin kutsuttuna oli Pekka Haavisto.

 

Raassina piti maanantaina puheenvuoron EU:n järjestämässä WAW-konferenssin osaseminaarissa ”Economic Empowerment of Women”. Seminaariin osallistui päättäjiä, virkamiehiä ja elinkeinoelämän edustajia EU:n jäsenvaltioista ja Japanista. Puheenvuorossaan Raassina korosti, että tasa-arvon edistämisessä jokaisella meillä on osamme. 

 

”Vaikka Suomessa ja muissa Pohjoismassa tasa-arvotilanne on erinomainen, yhteiskuntien muutos vaati meiltä muun tarkkaavaisuuden ohella myös jatkuvaa tasa-arvotyötä. Naisten osallistuminen työelämään ja päätöksentekoon mahdollisti aikanaan Suomen kehityksen hyvinvointiyhteiskunnaksi. Viime aikaiset tapahtumat Euroopassa osoittavat, että emme voi vain jäädä odottamaan, että sukupuolten välinen tasa-arvotilanne paranee Euroopassa ja lähialueilla. Kriisien ja sotien yhteydessä naisten ja lasten asema on kaikista turvattomin”, Raassina totesi.  

 

Kansanedustaja Raassina huomauttaa, että ”kukoistavassa yhteiskunnassa jokaisella pojalla ja tytöllä on mahdollisuus rakentaa työuraa, perhettä ja elämäänsä unelmiansa mukaisesti. Voimme menestyä, kun varmistamme, että naisilla on täysipainoinen mahdollisuus osallistua työmarkkinoille ja perheissä vanhempien vastuut jakautuvat yhdenvertaisesti. Suomessa perinteiset sukupuoliroolit vallitsevat edelleen. Sen osoittavat muun muassa naisten ja miesten väliset paikoin voimakkaatkin erot koulutus- ja työelämän eri aloilla. ”

 

Raassina oli ilahtunut Japanin valtion tahdosta ja aktiivisuudesta edistää tasa-arvoa vuorovaikutuksessa eurooppalaisten kanssa. Japani ikääntyy nopeasti ja sitä uhkaava työvoimapula vaati sielläkin merkittäviä ratkaisuja naisten työssäkäynnin ja miesten hoivavastuun kasvattamiseksi.   

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomusedustajat: Uusia toimenpiteitä tulee tehdä rivakasti peruskoulujen työrauhan varmistamiseksi

Perjantai 9.12.2016 klo 19:01

Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Raassina kertovat sivistysvaliokunnan pyytäneen opetus- ja kulttuuriministeriötä valmistelemaan esityksen perusopetuslain muuttamisesta siten, että koulujen työrauhan ylläpitämistä koskevat keinot olisivat selkeämpiä ja vaikuttavampia.

 

”Peruskoulussa annettavan opetuksen merkitys on todella suuri lasten tulevan elämänpolun kannalta. Tämän vuoksi jokaisella oppilaalla tulee olla koulussa oikeus opiskella rauhassa vailla ylimääräisiä häiriötekijöitä.  Samoin oppimisympäristön tulee olla turvallinen ilman väkivallan pelkoa.  Perusopetuslakia tulee kehittää sellaiseksi, että koulun henkilökunnalla on riittävät keinot koulurauhan ylläpitämiseen ja kiusaamisen estämiseen”, toteavat kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Raassina.

 

Eduskunnan sivistysvaliokunta hyväksymässä lausumaehdotuksessa tuotiin esimerkkeinä muutamia uusia keinoja työrauha varmistamiseen muun muassa jälki-istunnon suorittamista osana oppivelvollisuutta sekä perusopetuksen rehtorin oikeutta erottaa oppilas lyhyeksi määräajaksi. Nykyisin oppilas voi saada peruskoulun päättötodistuksen, vaikka hänellä olisi kymmeniä tunteja jälki-istuntoa suorittamatta.

 

”Opettajille tulee olla mahdollisuus huolehtia kasvatuksellisen tehtävän hoitamisesta yhteistyössä vanhempien kanssa. Koulussa on voitava puuttua häiritseviin tekoihin, jotta yksittäiset häiritsevät oppilaat eivät estäisi muiden oppimista. Valmistelu tulee tehdä huolella, jotta keinot työrauhan ylläpitämiseksi olisivat mahdollisimman tehokkaita ja oikeasuhtaisia”, sanovat kansanedustajat.

 

”Perusopetuslainsäädännön ajantasaisuus nousi esille käsiteltäessä normien purkua koskevaa esitystä, eikä siitä syystä tätä oltu valmisteltu osana tätä kokonaisuutta. Pidämme kuitenkin merkittävänä, että sivistysvaliokunta päätti nostaa tämän esille, jotta tarvittavat säädösmuutokset valmisteltaisiin mahdollisimman pian. Jokaisella on oikeus oppia rauhallisessa työympäristössä”, jatkavat kansanedustajat.

 

Linkki lausumaan: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Sivut/SiVM_18+2016.aspx

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050-5122380

 

Saara-Sofia Sirén

puh. 050-5132051

 

Sari Raassina

puh. 050-5232808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Varsin tuore eläkeratkaisu takaa oikeudenmukaisen ja kestävän eläkejärjestelmän

Perjantai 9.12.2016

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina eivät pidä ex-kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) masinoiman kansalaisaloitteen tavoitteita poistaa taitettu indeksi eläkkeistä oikeana keinona huolehtia kestävästä ja oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä. Kokoomusedustajat pitävät Kiljusen ajamaa aloitetta vastuuttomana ja lyhytnäköisenä ehdotuksena. 

- Jos kansalaisaloite indeksin muuttamiseksi hyväksyttäisiin, kuilu eri ikäluokkien välillä kasvaisi ja eläkerahastot olisivat syöty 2060-luvulla. Varojen loppuessa työeläkemaksu tulisi nostaa yhtä suureksi kuin työeläkemeno. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan yksityisen sektorin työeläkemaksu olisi tällöin noin 38 % palkoista. Vaihtoehtoisesti eläkkeitä tulisi tuolloin leikata noin 30 %.Tai jos rahastoja ei käytettäisi ja maksuja korotettaisiin tasaisesti, nousisi työeläkemaksu nykyisestä 24,4 prosentista noin kuusi prosenttiyksikköä yli 30 prosenttiin. Tässä vaihtoehdossa heikennettäisiin myös Suomen kustannuskilpailukykyä sekä ostovoimaa. Sarkomaa toteaa.

- Kiljusen aloite romuttaisi eläkejärjestelmän kestävyyden, syöden nykyisten nuorten ikäluokkien vanhuudenturvan eikä kuitenkaan auttaisi köyhimpiä eläkeläisiä. Pienituloisten eläkkeensaajien ostovoimasta huolehditaan parhaiten varmistamalla takuueläkkeen riittävyys elämiseen. Haluamme, että takuueläkkeen tasoa nostetaan tulevina vuosina. Seuraavan kerran takuueläkkeeseen tulee tasokorotuksena 8 euroa vuonna 2018, Lauslahti toteaa.

- Varsin tuore, laajalla konsensuksella sovittu eläkeratkaisu turvaa eläkkeiden kehityksen ja ostovoiman, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä eläkerahastojen riittävyyden jatkossakin. Siitä on syytä pitää kiinni, Raassina sanoo.

Lisätiedot:
Sanna Lauslahti
050-5122380

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Raassina
050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Eduskunnasta kolumni (Karjalainen ja Savon Sanomat 9.11.) Guggenheimistä kulttuurihyvinvointiin

Keskiviikko 9.11.2016 - Sari Raassina

Suomalaisessa kulttuurielämässä on vietetty viime ajat Guggenheimin aikakautta. Toteutuessaan museo ei ole vain helsinkiläinen kasvojenkohotus tai yksittäinen rakennus, vaan hyvin paljon enemmän.

Jos pääkaupunki hylkää hankkeen, tulisiko meidän itä-suomalaisten yhdistää voimamme, jotta hanke voitaisiin toteuttaa rikkaan savo-karjalaisen kulttuuriperinnön vahvistamiseksi - ja alueemme elinvoiman ja kansainvälisyyden kasvattamiseksi?

Guggenheimin olisi hedelmällinen perusta kaiken kulttuuritoiminnan laajentumiselle ja syventymiselle - jos ei välttämättä fyysisesti niin ainakin henkisesti. Guggenheim saattaa olla jo itsessään sellainen jalusta, joka nostaa suomalaisia kulttuurintekijöitä ja suomalaista kulttuuria kansainvälisille foorumeille.  

Guggenheim on omiaan vahvistamaan meidän taide- ja koko kulttuurialan tunnettuutta ja mielenkiintoa. Sillä voi olla suurempi vaikutus kuin monilla nykyisillä julkisen tuen muodoilla. Jos museohanke toteutuu, kulttuuri saa enemmän tilaa ajatuksissamme. Niin on käynyt jo nyt.   

Näin suuren ja valtavan sote-uudistuksen yhteydessä on tärkeää huomioida tutkimusnäytöt siitä, että kulttuurin harrastaminen ja sen sosiaaliset ulottuvuudet edistävät terveyttä vähintäänkin yhtä hyvin kuin säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio tai tupakoinnin lopettaminen.

Luovuuden hyödyntäminen arjessa niin työssä kuin vapaa-ajalla on Suomen menestyksen avaimia tulevaisuudessa. Kulttuurin läsnäolo ruokkii luovuuttamme ja luovuus antaa ympäristön innovaatioille ja koko ihmiskunnan kehitykselle.

Yksi hallituksen kärkihankkeista pyrkii parantamaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Prosenttitaideperiaatetta laajennetaan siten, että taidehankinnat koskettavat nykyistä laajemmin myös muuta kuin kuvataidetta. Prosenttitaide saattaa jo nykyisellään meitä lähemmäs taidetta, koska se syntyy keskelle ihmisten arkea.

Kulttuuritapahtumat vaikuttavat positiivisesti kaupunkikulttuuriin ja –imagoon, mutta kulttuuri vaati myös tilaa. Siksi kaupunkikeskustojen uudistaminen on elinvoimaisen tärkeää. Tämä on onneksi ymmärretty kotimaakunnissamme.

Joskus, ehkä useammin, meidän tulisi ajatella isommin. Kansainvälinen museohanke toteutuessaan nostaisi meidät kertaheitolla maailmankartalle, myös kulttuurin sektorilla.  

Kommentoi kirjoitusta.

Maailman parhaat opettajat nyt ja tulevaisuudessa

Torstai 27.10.2016 - Sari Raassina

Viime viikkojen esimerkit suomalaisten opettajien vaikeuksista kyetä hallitsemaan oppituntien järjestystä aikuiselta odotettavalla kärsivällisyydellä ovat olleet valitettavia. Tapaukset ovat kuitenkin aina erilaisia ja niissä on useita eri osapuolia, eikä ensimmäisenä olekaan syytä lähteä tuomitsemaan opettajia. Kodin ja koulun yhteistyötä sekä vanhemmuuden tukemista lapsen ja nuoren eri kasvuvaiheissa tulee parantaa.

 

Luottamus opettajien ammattitaitoon on Suomessa erittäin korkea. Heillä on opetuksen suhteen laajat pedagogiset valtuudet ja mahdollisuudet, ilman valvontaa ja kontrollia.  Siksi opettajien osaamisesta on huolehdittava.

 

Opettajankoulutuksen laadun takaamiseksi myös tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti opettajankoulutuksen uudistamista varten opettajankoulutusfoorumin. Nyt foorumi on saanut valmiiksi lähes sadan koulutusalan asiantuntijan taidolla tehdyn kehittämisohjelman. Työlle antoivat merkittävän panoksen myös monet opiskelijat ja opettajat.

 

Opettajien perus- ja täydennyskoulun uudistamiseen halutaan ohjata tällä vaalikaudella yli 60 miljoonaa euroa. Uudistukset eivät siis jää vain kauniiksi tavoitteiksi, vaan niihin todella satsataan. 

 

Opettajankoulutuksen ohjelmia, oppimisympäristöjä ja työtapoja kehitetään, jotta ne vahvistaisivat opettajien uutta luovan asiantuntijuuden kehittymistä. Uusissa työtavoissa tullaan korostamaan oppijalähtöisyyttä ja tutkimusperustaisuutta. Opettajan työ ei ole pelkästään itsenäistä, vaan osansa on myös yhteisöllisyydellä ja yhteistyöllä. Vertaistuella on tässä suuri merkitys.

 

Opettajien, kuten kaikkien muidenkin ammattiryhmien, elinikäinen oppiminen on olennaista oman ammattitaidon, työn mielekkyyden ja laadukkaan opetuksen varmistamiseksi. Koulutuspäivät on kyettävä turvaamaan ympäri Suomen niin, että ne edistävät opettajien ammattitaitoa, eivätkä ole pelkkää pakkopullaa työnantajalle.

 

Kun opettajaopiskelijat oppivat jo opiskelun aikana työotteen, jossa halutaan ja kannustetaan aktiivisesti kehittämään omaa osaamista ja työtapoja, saadaan tämä asenne vietyä käytännössä opetukseen. Koulutuksemme perustuessa merkittäviltä osin laadukkaaseen opetukseen, täytyy huolehtia, että opetuksessa kyetään hyödyntämään viimeisintä tutkimustietoa.

 

Voimme edelleen luottaa, että Suomessa on maailman parhaat opettajat. Opettajien osaamistaso, korkea koulutus, opetuksen vapaus ja työn arvostus ovat niitä tekijöitä, joiden varaan rakentuu koko koulutusjärjestelmämme toimivuus, yhdenvertaisuus ja menestys. Meille tämä on itsestäänselvyys.

 

Kansainvälinen kiinnostus koulutustamme ja opettajiemme ammattitaitoa kohtaan tarjoaa meille hienon mahdollisuuden toimia suunnannäyttäjinä maille, jossa koulutusjärjestelmiä ja opettajankoulutusta kehitetään tai ne ovat vasta rakenteilla.

 

 

Sari Raassina,

kansanedustaja

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuskolmikko: Opiskeluhuolto on säilytettävä lähellä oppilasta

Lauantai 22.10.2016 - Sanna Lauslahti, Sari Raassina, Sari Sarkomaa

Sote- ja maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos on lausuntokierroksella. Luonnoksessa on ehdotettu oppilashuollon järjestämisvastuun siirtämistä maakuntiin. Kokoomusedustajat Lauslahti, Sarkomaa ja Raassina eivät pidä perusteltuna ehdotusta siirtää opiskeluhuolto maakuntaan.

”Opiskeluhuollon paikka on kouluarjessa lähellä oppilaita. Vastuun tulee olla maakunnan sijaan kunnalla. Näin oppilaat tuntevat kuraattorit ja psykologit. Kouluarjessa toimivan ammattilaisen luokse on matala kynnys mennä, jos tarvetta tulee”, sanovat kansanedustajat.

Tuore oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee oppilaitoksen hyvinvointityön perustaksi yhteisöllisen, kaikkia osallistavan ja ennaltaehkäisevän työn. Psykologien ja kuraattorien ajasta merkittävä osa on yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllistä työtä tehdään koulun arjessa yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa. Sen avulla ehkäistään esimerkiksi kiusaamista ja koulupudokkuutta.

”Psykologien ja kuraattorien tekemää työtä kouluyhteisön eteen on vaikea nähdä maakuntatasolla johdettavaksi työksi. Kouluyhteisön rakentamista ja ylläpitoa johdetaan koulutasolla. Jokaisella koululla on oma kulttuurinsa ja toimintatapansa. Yhteisöllistä ja myös koululaiskohtaista työtä tehdään tiiviinä osana koko koulun moniammatillista työtä. Ne ovat tiivis paketti, jota ei kannata lähteä rikkomaan. Velvoitteet ja resurssit on oltava yhdellä ja samalla taholla”, perustelevat kokoomusedustajat.

”Kuraattorien ja psykologien palvelut ovat mitä tärkeintä ennaltaehkäisevää työtä. Se on myös kuntien tehtävä mitä suurimmissa määrin. Palvelujen siirtämisellä maakuntatasolle olisi riski, että toimintaan tulisi byrokraattisia esteitä ja työn painopiste saattaisi siirtyä korjaavien toimien puolelle.  Tähän meillä ei ole varaa. Syrjäytymisen estäminen on kaikkien meidän asia”, päättävät edustajat.

Lisätiedot

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sari Raassina

puh. 050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sotekolmikko: Terveysperusteinen sokerivero valmisteluun

Sunnuntai 16.10.2016 - Sanna Lauslahti, Sari Raassina, Sari Sarkomaa

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa ja Sari Raassina ehdottavat terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Vero laskettaisiin lisätystä sokerista. Sokerivero olisi täsmätoimi pureutua ennaltaehkäisevästi kasvaviin kansanterveysongelmiin.

 

Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin.

 

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä.

 

Kokoomuskansanedustajien mielestä makeisverolle ja muille haittaveroille on ollut vahvat perusteet. Ylipainoisten määrä on kasvanut. Erityisesti lihavoituminen näkyy lapsissa ja nuorissa. Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä, esimerkiksi kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

 

- Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin, muistuttavat edustajat.

 

Hallituksen tavoitteena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Keinoina mainitaan mm. kansanterveydenedistäminen ja kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin.

 

- Yksi keinoista on valistus, mutta se ei riitä. Taloudellisia ohjausmenetelmiä tarvitaan valistuksen rinnalle. Sokeriverotus on vahva viesti itsessään, ja antaa myös elintarviketeollisuudelle sysäystä lähteä kehittämään vähemmän lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita.  Tulevaisuuden näkökulmasta tämä avaa vientivaltin kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, toteavat Kokoomusedustajat.

 

Sokeriveron ottaminen käyttöön helpottuu, koska ensi vuoden alusta lisätyn sokerin määrän tulee näkyä pakkauksissa.

 

- Kuluttajaa tulee palkita terveellisistä valinnoista kuten marjojen, hedelmien ja vihannesten suosimisesta. Myös tässä suhteessa kannustamme hallitusta tutkimaan mahdollisuuksia luoda myönteisiä porkkanoita kuluttajille, päättävät edustajat.

 

 

Lisätiedot:

 

 

Sanna Lauslahti

 

050 5122380

 

 

Sari Sarkomaa

 

050 511 3033

 

 

Sari Raassina

 

050 5232808

Kommentoi kirjoitusta.

Katse tyttöjen koulutukseen

Keskiviikko 12.10.2016 klo 11:40 - Sari Raassina

Eilen 11.10. vietettiin kansainvälistä tyttöjen päivää. Juhlapäivä nosti positiivisella tavalla esiin tyttöjen voiman ja ilon ympäri maailmaa. Päivä muistutti kuitenkin meitä raa’asti siitä, miten edelleen niin monet tytöt joutuvat kohtamaan syrjintää ja alistusta.

Eilisen jälkeen meillä on tuoreessa muistissa vastuumme siitä, kuinka tärkeää on turvata jokaisen lapsuus, ilman painostusta, häirintää ja väkivaltaa. Lapsiäitiys on liian usein este omien haaveiden toteuttamiselle. Suurin osa lapsiäideistä on joutunut vasten omaa tahtoaan avioliittoon, jonka myötä useimmat ovat myös menettäneet mahdollisuuden vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Äitiys lapsena on harvoin henkilökohtainen tahto. Se heikentää dramaattisesti tyttöjen mahdollisuuksia kouluttautua ja opiskella erityisesti köyhimmissä maissa. Vaikka juuri koulutus on avain pois köyhyydestä ja mahdollisuus toteuttaa itseään.  

Tyttöjen koulutukseen panostaminen on erinomainen keino murtaa jyrkkiä sukupuolirooleja ja vähentää köyhyyttä. Kehitysmaissa perheille on usein varaa lähettää kouluun vain perheen poikia. Tyttöjen rooliksi jää monesti vastata kotitöistä, koska heiltä odotetaan nuorena avioitumista ja lasten hankintaa.

Olen itse Plan-kummi afrikkalaiselle tytölle. Pienillä henkilökohtaisilla teoilla voimme jokainen tarjota suuren avun köyhimpien maiden lasten kouluttautumiselle. Taustalla pyrimme toki vaikuttamaan kansainvälisten verkostojen kautta siihen, että panostukset kehitysmaiden kouluverkostoon toteutuvat ja myös siihen, että näiden valtioiden päättäjät ymmärtävät kattavan peruskoulutuksen olevan paras satsaus köyhimpien yhteiskuntien menestykseen tulevaisuudessa.

Tyttöjen talojen valoisat kokemukset Kuopiossa ja muualla Suomessa kertovat, kuinka tärkeitä yhteinen tila ja foorumi ovat nuorille myös meillä hyvinvointiyhteiskunnissa. Tila jossa ei pidetä yllä sukupuoli- ja rooliodotuksia tai korosteta tiettyjä elämänihanteita. Tyttöjen talossa jokaisella on vain yksi oikeus ja velvollisuus – olla oma itsensä ja hyväksyä muut sellaisina, kuin he ovat. Tämänpäiväisessä Savon Sanomien jutussa tiivistyy ilahduttavasti tyttöjen yhteisen toiminnan ja Tyttöjen talon ajatus: ”Parasta on lämmin ilmapiiri. Kaikki voivat tuntea olevansa tervetulleita.”

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen sote-kolmikko: Päivystysuudistus parantaa potilasturvallisuutta

Torstai 22.9.2016

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti kannustavat hallitusta viemään ehdotetun päivystysuudistuksen maaliin.

- Uudistuksen tavoitteena on varmistaa riittävä osaaminen jokaisessa hoitavassa yksikössä ja sitä kautta parantaa potilasturvallisuutta, taata palvelujen yhdenvertainen saatavuus sekä myös hillitä sote-kustannusten kasvua, Sarkomaa kertoo tavoitteista.

Kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita. Kuhunkin näistä sairaaloista tulisi vähintään noin kymmenen eri erikoisalan lääkärit ja sosiaalipäivystyksen ammattilaiset.

- Vaativan päivystyksen keskittäminen lisää potilasturvallisuutta, koska valmius vaativien tilanteiden laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon on aina paikalla. Potilasturvallisuutta lisää myös se, että leikkauksiin tarvittavien ammattilaistiimien käytännön kokemukseen perustuva osaaminen karttuu, kun leikkauksia tehdään samassa yksikössä paljon. Maailmalta on selvä näyttö siitä, että leikkausten laatu paranee, kun leikkaustiimille karttuu kokemusta ja omassa työhistoriassa on samanlaisia tapauksia riittävän paljon, Raassina sanoo.

Uudistuksen myötä matka-aika lähimpään laajan päivystysyksikön sairaalaan olisi puolella suomalaisista alle 30 minuuttia ja 80 prosentilla alle 50 minuuttia.

- Uudistusta tehdään terveellä järjellä ja potilaan parasta ajatellen. Vaikka vaativaa päivystystä keskitetään, niin kaikkein pienimmissä sairaaloissa sekä joissain terveyskeskuksissa tarjotaan edelleen ympärivuorokautista kiireellistä hoitoa, jos välimatka isomman sairaalan päivystykseen on muuten liian pitkä, Lauslahti sanoo.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitus investoi peruskoulun uudistamiseen

Perjantai 16.9.2016 klo 16:00 - Sari Raassina

Syyslukukauden alussa on uutisoitu paljon uudesta peruskoulun opetussuunnitelmasta. Uudistettu opetussuunnitelma vie suomalaista peruskoulua eteenpäin, mutta samalla suomalainen peruskoulu kaipaa yhä kokonaisvaltaisempaa rakenteellista uudistamista. Suomen vuodesta 2006 laskeneet PISA-tulokset ovat olleet kaikkien tiedossa jo useamman vuoden ajan. Suunnan kääntäminen on välttämätöntä, jotta voimme jatkossakin kertoa ylpeänä peruskoulustamme.

 

Tähän uudistamistarpeeseen on pyritty vastaamaan ”Uusi peruskoulu” -ohjelmalla. Asiantuntijaryhmä on ministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla määritellyt peruskoulun uudistustyölle kolme keskeistä tavoitetta: oppijalähtöisyys, maailman parhaat opettajat sekä avoin ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Ohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista ja sitä tuetaan aina 90 miljoonalla eurolla kolmen seuraavan vuoden aikana.

 

Opettajien työ on suuressa murroksessa. Uusien opetusvälineiden ja -tapojen lisäksi digitalisaatio muuttaa opettajan perinteistä roolia. Tulevaisuudessa opettaja on oppimisen valmentaja ja oppilaan mentori, ei yksinäinen luennoitsija luokan edessä. Valtaosa uudistusohjelman rahoituksesta käytetään opettajien osaamisen vahvistamiseen, jotta jatkossakin opettajiemme osaaminen olisi maailman terävintä huippua.

 

Uusi peruskoulu -ohjelma tarjoaa jokaiselle Suomen 2500 peruskoululle mahdollisuuden "tutoropettajaan", jonka tehtäviin kuuluu opastaa muita opettajia uudesta pedagogiikasta ja digitaalisuuden mahdollisuuksista. Ohjelman myötä kouluja kannustetaan myös kansainvälistymään ja kokeilemaan rohkeasti uusia toimintatapoja. Kokeilukulttuurin myötä syntyneet parhaat käytännöt levitetään kaikkien koulujen käyttöön.

 

Suomi juhlii ensi vuonna 100-vuotiasta itsenäisyyttään. Juhlavuoden kunniaksi suomalaiselle peruskoululle rakennetaan uutta visiota.  Kokoomus on aktiivisesti uudistamassa suomalaista peruskoulua vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Uudistusten tie on ainut tie, joka turvaa niin osaamisemme kehittymisen, koulutuksemme laadun kuin mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen – nyt ja tulevaisuudessa.

 

Sari Raassina

kansanedustaja

Savo-Karjala

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Sari Raassina: Maksuperusteinen arvolisävero tuo helpotuksen pienyrityksille

Torstai 11.8.2016

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Raassina pitää valtiovarainministeriön budjettiesityksen toimia yrittäjyyden edistämiseksi hyvinä. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) torstaina esittelemässä budjettiesityksessä yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa maksuperusteisella arvolisäverotuksella, kotitalousvähennyksen korotuksella, yrittäjävähennyksellä sekä perintöveron laskemisella sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.

 

”Tiukkana aikana budjettiesityksestä löytyy myös paljon positiivista. Orpon budjettiesityksen yrittäjyystoimet antavat hyvän lähtölaukauksen syksyn budjettiriiheen, jonka pääteemaksi nousee työllisyys”, ennakoi eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina.

 

Yrittäjyyden edistämistoimista Raassina haluaa nostaa erityisen huomion kohteeksi maksuperusteisen arvolisäveron. Raassinan mukaan nykymuotoista arvolisäverotusta voi pitää suorastaan järjestelmävirheenä. Maksuperusteinen arvolisävero tarkoittaa sitä, että pienyritysten ei tarvitsisi enää jatkossa maksaa etukäteen arvonlisäveroja niistä tuloista, joista ne eivät ole saaneet vielä rahoja tililleen.

 

”Onhan se ollut täysin tolkuton tilanne, että pienet yritykset ovat joutuneet maksamaan verot ennen myyntituloja. Nyt tämä järjestelmävirhe korjataan”, sanoo Raassina.

 

”Arvolisäverotuksen muutos tuo pieniin yrityksiin lisää liikkumatilaa. Se ei ole mikään pieni asia, sillä yli 90% suomalaisista yrityksistä kuuluu niihin, joita helpotus koskee. Uskon, että tämä tulee kanavoitumaan pidemmällä aikavälillä myös työpaikkojen määrän kasvuun”, jatkaa Raassina.

 

Raassina uskoo myös muiden esitysten lisäävän taloudellista toimeliaisuutta Suomessa. Esimerkiksi kotitalousvähennyksestä on jo ennestään hyviä kokemuksia, ja siksi sen edistäminen on ollut Kokoomukselle tärkeää.

 

”Suomen talouden nostaminen ei tapahdu yhdessä yössä, vaan sen eteen tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Tässä paketissa on nyt sitä konkretiaa, jolla luodaan aineksia kasvuun”, toteaa Raassina.

 

Lisätiedot:

Sari Raassina

puh. 0505232808

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »