Itä-Suomen veturi

Hyvä kansanedustaja tuntee politiikan eri osa-alueet hyvin, on perehtynyt lainsäädäntötyöhön ja tietää oman kotimaakuntansa erityiskysymykset ja tarpeet. Hyvällä kansanedustajalla on kyky kuunnella ja hänen arvonsa ovat kohdallaan. Hyvä kansanedustaja kantaa vastuuta myös tulevaisuudesta, oli kysymys sitten kansantalouden kestävyysvajeesta, ympäristöarvojen huomioimisesta tai Suomen roolista kansainvälisenä aktiivisena toimijana.

Elinvoimaisen Savo-Karjalan puolesta

Olen aluepoliitikkona konkari, jonka ei tarvitse lähteä lähtöruudusta ymmärtääkseen, mitä politiikan teko on. Jokaisen poliitikon pitää osata talouspolitiikkaa, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja olla riittävän kiinnostunut Suomen asemasta globaalissa maailmassa, ympäristöstä ja niistä asioista, jotka vaikuttavat meidän elämäämme. Eduskunnassa ei harjoitella, siellä tehdään työtä Itä-Suomen puolesta.

Suomalaisten hyvinvoinnin puolesta

Yhteiskunnan on päätöksillään tehtävä työnteosta ja yrittämisestä kannattavaa ja luotava uskoa siihen, että verojen maksaminen kannattaa. Kaikkien on mahdollisuuksien mukaan oltava mukana kasvattamassa yhteistä kakkua, jotta siitä riittää jaettavaa myös tulevaisuudessa.

Verorahat ovat kansalaisten rahoja, joita käytetään yhteisten asioiden hoitoon. Jokaisella sukupolvella on oman aikansa tehtävä. Edellinen sukupolvi rakensi tätä maata, meidän sukupolvemme pitää heistä huolta ja me varmistamme, että meidän nuorisomme kannattaa opiskella ja tehdä työtä.

Kokoomuksen sote-kolmikko iloitsee merkittävästä askeleesta tukea omaishoitajien arvokasta työtä

Torstai 26.5.2016 klo 16:09 - Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti, Sari Raassina

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät eduskunnan käsittelyssä olevaa omaishoitolakia eduskuntakauden yhtenä tärkeimpänä lakiesityksenä. Esityksessä esitetään vapaapäiviin oikeutettujen omaishoitajien ja perhehoitajien vapaiden lisäämistä. Sote-kolmikko iloitsee, että kokoomuksen yhtenä kärkitavoitteena ollut omaishoitajien tukeminen nyt toteutuu.

 

Omaishoidon kehittäminen oli kokoomukselle hallitusneuvotteluissa keskeinen tavoite. Kokoomukselle oli arvovalinta, että suurten leikkausten aikana omaishoitoon panostetaan merkittävästi lisäeuroja. Näin valtakunnallinen omaishoidon kehittämisohjelma ottaa merkittävän askeleen eteenpäin.

 

Jatkossa kaikki sopimuksen tehneet omaishoitajat saisivat vähintään kaksi vapaata vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lisäksi niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen olisi jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohden. Lisäys on merkittävä, sillä tällä hetkellä noin 15 prosentilla omaishoitajista ei ole vapaita lainkaan. 

 

”Kokoomuksen keskeisiä tavoitteita ovat olleet omaishoitajien tukeminen, vapaiden lisääminen, sijaishoidon saatavuuden ja laadun kehittäminen sekä omaishoidon ja ansiotyössä käynnin yhteensovittaminen. Onkin tervetullut uutinen, että pitkään ajamassamme asiassa otetaan merkittäviä harppauksia eteenpäin. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että omaishoitajien vapaiden käyttöön tulee joustavuutta, kun vapaan voi pitää vuorokautta lyhyemmissä jaksoissa. Tämä on ollut omaishoitajien toive”, kansanedustajat Sarkomaa, Lauslahti ja Raassina sanovat.

 

Kun tuetaan omais- ja perhehoitajia, voidaan samalla vähentää perinteisen laitoshoidon tarvetta ja lisätä kotona asumista.  Samalla vähennetään kalliita laitoskustannuksia. Tärkeintä on omaishoitajan jaksamisen ja omaishoidon laadun edistäminen.

 

”Koti on monelle se tärkein paikka asua. Jos kotona asuminen voidaan omaishoidolla mahdollistaa, on sen tukeminen erittäin perusteltua ihmisen elämän laadun kannalta. Toisaalta samalla huomioidaan omaishoitajan taakka. Lailla turvataan omaishoitajien vapaat hetket, joiden avulla he voivat kerätä voimavaroja läheistensä hoitamiseen”, sanovat edustajat.

 

Edustajat muistuttavat, että omaishoitajan jaksaminen on avainasemassa. Siihen liittyy myös riskitekijöitä, kuten omaishoitajan uupuminen, syrjäytyminen tai sairastuminen. Omaishoidon uudistuksen myötä hyvinvointi- ja terveystarkastukset kirjataan lakiin. Edustajat kannustavatkin kuntia ottamaan tarkastukset käyttöön. Lailla pyritään siihen, että vuosittain aiempaa suuremmalle osuudelle omaishoitajista tehtäisiin hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnalla olisi lisäksi velvollisuus järjestää omaishoitajille tarvittaessa myös valmennusta ja koulutusta.

 

”Uudistuksessa omaishoitajan jaksaminen ja hyvän arjen varmistaminen on saatu keskiöön. Uuden lain myötä läheisiään hoitavien jaksamista ja asemaa parannetaan. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla voidaan ennaltaehkäisevästi tarttua ja auttaa omaishoitajaa ajoissa. Näillä toimilla vältytään siitä, ettei omaishoitajasta tule autettavaa”, edustajat toteavat.

 

Lisätietoja:

 

Sari Sarkomaa

Puh. 050 511 3033

 

Sanna Lauslahti

Puh. 050 512 2380

 

Sari Raassina

Puh. 050 5232 808

Kommentoi kirjoitusta.

Lisää kirjoituksia